1. Huumausaineen käyttörikos
Rikoslain 50 luvun 2a § (654/2001) mukaan huumausaineen käyttörikokseksi katsotaan:
huumausaineen käyttö
vähäisen huumausainemäärän hallussapito omaa käyttöä varten
yritys hankkia vähäinen määrä huumausainetta
Huumausaineen käyttörikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Vähäisen määrän rajaa käsitellään kappaleessa 3. Kiinnijäämisen seurauksia käsitellään kappaleissa 8–10.
On myös oleellista tiedostaa, mikä kaikki katsotaan käyttörikosta vakavammaksi huumausainerikokseksi, jotta tätä rajaa ei tulisi tahattomasti ylitettyä. Rikoslain 50 luvun 1 § (374/2008) mukaan huumausainerikokseksi katsotaan:
huumausaineen valmistaminen tai sen yrittäminen
kokapensaan, kat-kasvin (Catha edulis) tai Psilosybe-sienien viljely tai sen yrittäminen
oopiumiunikon, hampun tai meskaliinia sisältävien kaktuksien viljely huumausaineeksi tai sen yrittäminen
huumausaineen maahantuonti ja sen yrittäminen
huumausaineen maastavienti tai sen yrittäminen
huumausaineen kuljettaminen, kuljetuttaminen tai näiden tekojen yrittäminen
huumausaineen myyminen, välittäminen, toiselle luovuttaminen tai muulla tavoin levittäminen tai näiden tekojen yrittäminen
huumausaineen hallussapito
yritys hankkia huumausainetta
Huumausainerikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Törkeästä huumausainerikoksesta voidaan tuomita vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Rikoslain 5 luvun 3 §, 5 § ja 6 § (515/2003) mukaan rikoskumppanuudesta ja rikokseen yllyttämisestä tuomitaan kuten rikoksen tekemisestäkin mutta avunannosta tuomitaan lievennetysti kuten rikoksen tekijä. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO:2017:88 mukaan huumausaineiden haltijan puolisoa ei tuomita huumausainerikoksesta tai avunannosta huumausainerikokseen, jos tämä on passiivisesti sietänyt huumausaineiden säilyttämistä yhteisessä asunnossa. Vastaavia tilanteita käsitellään hieman yksityiskohtaisemmin kappaleessa 12.1.
Lisäksi rikoslain 50 luvun 3 § (1304/1993) mukaan se joka valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa välineen, tarvikkeen tai aineen huumausainetta valmistaakseen; tiettyjä huumekasveja kasvattaakseen; huumeita maahantuodakseen, maastaviedäkseen tai kuljettaakseen; myydäkseen tai muuten luovuttaakseen tai levittääkseen syyllistyy huumausainerikoksen valmisteluun, josta tuomitaan sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Myös yritys on rangaistavaa.
Rikoslain 50 luvun 4 § (1304/1993) mukaan huumausainerikoksen edistämiseen syyllistyy jos huumeiden valmistusta, viljelyä, maahantuontia tai maastavientiä varten valmistaa, kuljettaa, luovuttaa tai välittää välineitä, tarvikkeita tai aineita tietäen, että niitä käytettäisiin tähän tarkoitukseen, tai rahoittamalla edistää huumausainerikosta, sen valmistelua tai edellä lueteltuja muita edistämisen muotoja tietäen, että rahoitus käytetään tähän tarkoitukseen. Rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä huumausainerikoksen edistämisestä tuomitaan vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi. Muu kuin rahoitukseen liittyvä yritys on rangaistavaa.
Rikoslain 44 luvun 5a § (1128/2014) mukaan kuluttajamarkkinoilta kielletyn psykoaktiivisen aineen kiellon rikkomiseen syyllistyy jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta valmistaa, tuo maahan, varastoi, pitää myynnissä tai luovuttaa kuluttajamarkkinoilta kiellettyä psykoaktiivista ainetta. Rangaistus sakkoa tai enintään vuosi vankeutta, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. Joissain tapauksissa tällainen ankarampi rangaistus voisi olla rikoslain 46 luvun 4 § (769/1990) mukainen salakuljetus, josta rangaistus voi olla sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Huomattavaa on, että kuluttajamarkkinoilta kiellettyjen psykoaktiivisten aineiden (KKP-aineet) käyttö tai hallussapito ei ole kiellettyä. KKP-aineiksi on luokiteltu useita satoja synteettisiä, psykoaktiivisia vaikutuksia omaavia aineita, joista monesti puhutaan niin sanottuina muuntohuumeina. Lisäksi listalla ovat kasvit siaminkratomi (Mitragyna speciosa) ja mazatecinsalvia (Salvia divinorum). KKP-aineet on lueteltuna valtioneuvoston asetuksessa kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista (1130/2014). Kyseistä asetusta päivitetään yleensä kerran tai kaksi vuodessa.
Tässä oppaassa käsitellään jonkin verran myös huumausainerikosta koskevia asioita, koska moni saattaa omaa käyttöä varten hankkia (tai poimia luonnosta) vähäistä määrää suuremman määrän huumausainetta, tilata huumeita ulkomailta tai kasvattaa esimerkiksi kannabista tai psilosybiiniä sisältäviä sieniä omaa käyttöä varten.
1.1 Huumausainerikosten syyteoikeuden vanheneminen
Rikoslain 8 luvun 1 § (297/2003) mukaan oikeus nostaa teosta syyte vanhenee 2 vuodessa, jos ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta tai sakkoa. Syyteoikeus vanhenee 5 vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään 2 vuotta vankeutta. Käyttörikos vanhenee siis kahdessa vuodessa ja huumausainerikos viidessä vuodessa. Vanhenemisajan laskeminen alkaa rikoksen tekopäivästä. Rikoslain (39/1889) 8 luvun 4 § (297/2003) mukaan vanhenemisaikaa voidaan erityisistä syistä jatkaa vuodella.
Poliisihallitukselta joulukuussa 2020 tehdyssä tietopyynnössä tiedusteltiin, suorittaako poliisi esitutkinnan, jos epäillään tai tiedetään, että rikoksen syyteoikeus on vanhentunut ja voiko tällaisessa tapauksessa käyttää pakkokeinoja tavanomaisen esitutkinnan tapaan. Poliisihallituksen vastauksessa kerrottiin, että poliisi ei aloita esitutkintaa ja jättää esitutkinnan toimittamatta, jos rikoksen syyteoikeus on vanhentunut. Vastauksen mukaan poliisi myös lopettaa aloitetun esitutkinnan, jos esitutkinnan aikana ilmenee, että rikoksen syyteoikeus on vanhentunut. Pakkokeinojen osalta todettiin, että niitä voidaan käyttää myös sellaisen rikosasian esitutkinnassa, jossa vasta myöhemmin selviää, että rikoksen syyteoikeus on vanhentunut (Poliisihallitus 2020c).