10. Muut seuraamukset huumausainerikoksista

10.1 Rekisterimerkinnät

Poliisille tietoon tullut huumausaineen käyttörikos merkitään aina poliisiasiain tietojärjestelmään riippumatta siitä luovutaanko rikosoikeudellisista toimenpiteistä (Poliisihallitus 2017b ja 2020b). Lisäksi rangaistuksesta riippuen merkintä voi tulla ainakin rikosrekisteriin ja sakkorekisteriin.

Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämään rikosrekisteriin merkitään vain vankeusrangaistuksia ja siihen rinnastettavia rangaistuksia. Täten käyttörikoksesta ei siis lähtökohtaisesti tule merkintää rikosrekisteriin. Käyttörikos voi tulla merkityksi rikosrekisteriin esimerkiksi jos käyttörikos on tehty osana sellaista tekojen kokonaisuutta, josta on seurannut vankeusrangaistus.

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) velvoittaa, että jos työtehtäviin kuuluu lasten kanssa työskentelyä, on työntekijän esitettävä rikostaustaote. Myös opiskelijoiden, jotka opintoihin kuuluvassa harjoittelussa työskentelevät lasten kanssa, on esitettävä vastaava opiskelijan rikostaustaote. Tietyt rikosrekisterimerkinnät sekä tietyt sakkorekisterimerkinnät näkyvät näissä rikostaustaotteissa. Rikostaustaotteissa ei kuitenkaan näy pelkästä käyttörikoksesta saatu sakkotuomio (Oikeusrekisterikeskus 2017 ja 2020).

Huumausaineen käyttörikoksesta kirjataan aina rikosilmoitus poliisiasian tietojärjestelmään. Jos teosta määrätään sakkorangaistus, siitä kirjataan tieto oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämään sakkorekisteriin.

10.11 Kuinka kauan tiedot säilyvät rekistereissä

Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (616/2019) 5 luvun 33 § mukaan tiedot poistetaan poliisiasiain tietojärjestelmästä (PATJA) viiden vuoden kuluttua siitä, kun asia on siirretty syyttäjälle, jos rikoksesta voi seurata sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Huumausaineen käyttörikos menee näihin raameihin.

Jos rikoksesta on mahdollista saada yli vuosi vankeutta, niin merkintä säilyy 10 vuotta ja jos rikoksesta voi saada yli viisi vuotta vankeutta, niin merkintä säilyy 20 vuotta. Jos tapaukseen liittyy muita rikoksia, niin tiedot poistetaan törkeimmän rikoksen poistamisajan mukaan. Esimerkiksi jos käyttörikos on tullut ilmi törkeän rattijuopumuksen yhteydessä, niin merkintä poistetaan kymmenen vuoden kuluttua.

Tammikuussa 2021 uutisoitiin kuitenkin tapauksesta, jossa 45-vuotias mies oli hakenut adoptiota uusperheensä kahdelle pojalle. Kun hänen soveltuvuutta adoptiovanhemmaksi arvioitiin, poliisi oli luovuttanut sosiaaliviranomaisille listan kaikista rikostapauksissa, joissa mies oli ollut joko uhri tai epäilty aina 16-vuotiaana tehdystä huumausainerikoksesta lähtien. Listassa ei mainittu oliko hän saanut tuomiota kyseisiin tapauksiin liittyen. Uutisessa kerrotaan, että listan vanhimmat tiedot ovat peräisin PATJAn niin sanotulta arkistopuolelta. Poliisihallitus oli myös vahvistanut, että pääosa rikostiedoista säilyy arkistoituina hyvinkin pitkään (Kunnas 2021). Hieman lisätietoa poliisin tietojärjestelmän arkistotietokannasta löytyy eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisusta EOAK/849/2019.

Sakon täytäntöönpanosta annetun lain 5 luvun 52 § (348/2013) mukaan sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun sakko on maksettu.

Rikosrekisterilain (779/1993) 10 § mukaan ehdollista vankeutta ja siihen rinnastettavissa olevaa rangaistusta koskeva tieto rikosrekisteristä poistetaan viiden vuoden kuluttua tuomion antamispäivästä. Ehdottomasta, enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksesta tiedot poistetaan kymmenen vuoden kuluttua ja ehdottomasta, yli kahden ja enintään viiden vuoden vankeusrangaistuksesta kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Yli viiden vuoden vankeusrangaistuksesta tiedot poistetaan vasta kun henkilö täyttää 90 vuotta tai kuolee.

Poliisin kotisivuilla kerrotaan kuinka omat tiedot voi tarkastaa.

10.2 Henkilöturvallisuusselvitys ja nuhteettomuusseuranta

Käytöstä kiinnijäämisestä tulee merkintä eri rekistereihin. Nämä merkinnät voivat tulla esiin henkilöturvallisuusselvityksissä.

Työntekijän ja opiskelijan hyväksymiseksi voidaan vaatia turvallisuusselvityksen tekemistä. Turvallisuusselvitys voidaan tehdä vain selvityksen kohteen kirjallisella suostumuksella. Turvallisuusselvityksen hakijan on ilmoitettava selvityksen kohteelle selvityksen lopputuloksesta ja selvityksen kohteella on oikeus saada turvallisuusselvityksen sisältämät tiedot.

Turvallisuusselvitys voidaan laatia suppeana, perusmuotoisena tai laajana. Eri tasoisten turvallisuusselvitysten edellytykset kerrotaan turvallisuusselvityslain (726/2014) 4 luvun 19-21 §:ssä.

Turvallisuusselvitys tehdään tarkistamalla henkilöä koskevat rekisteritiedot sekä tarvittaessa selvityksen kohdetta haastattelemalla. Laajassa turvallisuusselvityksessä voidaan selvittää myös selvityksen kohteen taloudellista asemaa ja hänen ulkomaansidonnaisuuksiaan sekä laatia hänen läheisistään perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys.

Turvallisuusselvityksissä käytettävät tietolähteet on lueteltu turvallisuusselvityslain (726/2014) 4 luvun 25, 26, 27 (949/2017), 30 ja 31 §:issä.

Lyhyesti kuvailtuna suppeassa turvallisuusselvityksessä tietolähteinä voidaan käyttää väestötietojärjestelmää, rikosrekisteriä, liiketoimintakieltorekisteriä, sakkorekisteriä, tietoja syyteharkinnassa olevista tai olleista rikosasioista, tiettyjä poliisin henkilörekisterien tietoja, sotilasoikeudenhoitorekisteriä, turvallisuustietorekisteriä, tiettyjä rajavartiolaitoksen henkilörekisterin tietoja, tiettyjä tullin keräämiä tietoja, ammatin- tai elinkeinonharjoittajia sekä heidän toimikelpoisuuttaan koskevia rekistereitä, jonkin viranomaisen ylläpitämää tietoa yrityksen vastuuhenkilön toimikelpoisuudesta, ulkomaalaisrekisteriä ja viisumirekisteriä.

Turvallisuusselvityksiä laadittaessa huumausaineen käyttöön liittyviä tietoja havaitaan tyypillisimmin poliisiasiain tietojärjestelmästä (Suojelupoliisi 2017). Tämä tarkoittaa, että vaikka käyttörikoksen seurauksena olisi ollut huomautus, alaikäisen puhuttelu (päättyy huomautuksen antamiseen) tai hoitoon ohjaus (päättyy huomautuksen antamiseen), niin asia voi tulla ilmi suppeassakin turvallisuusselvityksessä (Suojelupoliisi 2021).

Useimmissa tapauksissa turvallisuusselvityksen tekee suojelupoliisi (supo). Turvallisuusselvityksen laatimisessa supo seuraa oikeusministeriön alaisen arviointikriteerilautakunnan vuonna 2017 tekemiä tulkintasuosituksia.

Tulkintasuosituksessa arviointikriteerilautakunta katsoo, että lievempääkin huumausainerikosta koskevat rangaistustiedot voivat yleensä madaltaa ilmoittamiskynnystä ja erittäin vaarallisiin huumausaineisiin (katso kappale 9.11) liittyvien rikosten osalta kynnys ilmoittaa on erityisen matala. Huomiota on kuitenkin kiinnitettävä erityisesti teosta kuluneeseen aikaan. Jos teko ilmenee enää vain poliisiasiain tietojärjestelmästä, voidaan harkita joko selvityksen kohteen haastattelua tai selvityksen hakijan huomion kiinnittämistä yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa säädettyyn työnantajan mahdollisuuteen pyytää huumausainetestiä tai lääkärintodistusta (Arviointikriteerilautakunta 2017).

Supo arvioi tapauskohtaisesti, mihin toimenpiteisiin huumausaineen käyttörikokseen liittyvä tieto antaa henkilöturvallisuusselvityksen laatimisen yhteydessä aihetta. Supo ei ota kantaa henkilön sopivuuteen, vaan tuo ilmi selvityksessä selvinneet asiat ja turvallisuusselvityksen hakija päättää miten turvallisuusselvitys otetaan huomioon.

Turvallisuusselvityslain (726/2014) 6 luvun 42 § mukaan supo voi turvallisuusselvityksen antamisen yhteydessä kiinnittää työnantajan huomiota tarpeeseen pyytää selvityksen kohdetta esittämään huumausainetestiä koskeva todistus, hankkia häntä koskevat luottotiedot tai suorittaa hänelle lääkärintarkastus (Suojelupoliisi 2017).

Turvallisuusselvityslain (726/2014) 8 luvun 53 § mukaan turvallisuusselvitys on voimassa toistaiseksi, mutta enintään viisi vuotta.

Turvallisuusselvityslain (726/2014) 7 luvun 51 § (347/2020) ja 52 § mukaan supo voi tehdä nuhteettomuuden ja luotettavuuden seurantaa selvittääkseen, voidaanko turvallisuusselvitys edelleenkin pitää voimassa. Eli jos turvallisuusselvitys on voimassa ja selvityksen kohde edelleen työskentelee selvitystä hakeneen tahon palveluksessa, supo voi ilmoittaa turvallisuusselvityksen hakijalle (esim. työnantaja tai oppilaitos) jos selvityksen kohteen epäillään syyllistyneen tekoon, joka olisi voinut vaikuttaa turvallisuusselvityksen sisältöön. Asiassa on kuitenkin ensin kuultava selvityksen kohdetta. Supo harkitsee tapauskohtaisesti ilmoittaako se rikosepäilystä selvityksen hakijalle (Suojelupoliisi 2020).

10.3 Vaikutus ajo-oikeuteen

Huumausaineiden käytöstä kiinni jääminen voi vaikuttaa ajo-oikeuteen vaikka kiinnijääminen ei olisi tapahtunut ajotilanteen yhteydessä.

10.31 Ajoterveyden valvonta

Ajokorttilain 2 luvun 8 § (938/2018) mukaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myöntää ajokortin, kun taas poliisi vastaa ajoterveyden valvonnasta ja voi määrätä ajokieltoon, väliaikaiseen ajokieltoon sekä peruuttaa ajokortin.

Ajokorttilain 3 luvun 17 § (563/2020) mukaan ajokorttiluvan edellytyksenä on mm. ettei hakijalla ole sellaista ajokorttidirektiivin liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia ajoneuvon kuljettajana. Lisäksi liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi antaa määräykset terveysvaatimusten täyttymisen tutkimiseksi ja ajoterveyden arvioimiseksi tehtävistä tarkastuksista ja niiden sisällöstä.

EU:n ajokorttidirektiivin mukaan ajokorttia ei saa antaa henkilölle, joka käyttää säännöllisesti keskushermostoon vaikuttavia aineita (Ajokorttidirektiivi 2016). Tätä sovelletaan myös kaikkiin lääkkeisiin tai lääkeyhdistelmiin, jotka voivat vaikuttaa ajokykyyn.

Ajokorttilain (386/2011) 3 luvun 20 § mukaan jos on syytä epäillä, ettei ajo-oikeuden haltija enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia, poliisi voi määrätä kuljettajan määräajassa toimittamaan lääkärin- tai erikoislääkärinlausunnon terveysvaatimusten täyttymisestä.

Eli jos henkilö jää kiinni huumausaineiden käytöstä ja hänellä on ajokortti niin poliisi voi määrätä hänet toimittamaan lääkärinlausunnon ajoterveysvaatimusten täyttymisestä. Samoin voidaan toimia jos henkilö on hakemassa ajokorttia ja häneltä löytyy aiempi merkintä huumausaineen käyttörikoksesta (Poliisitube 2018).

Lisäksi jos on syytä epäillä ajo-oikeuden haltijan syyllistyneen huumerattijuopumukseen, poliisi voi ajokorttilain (386/2011) 7 luvun 70 § mukaan määrätä henkilön väliaikaiseen ajokieltoon. Poliisihallituksen antamassa, rattijuopumusstapauksien todentamista koskevassa ohjeessa todetaan, että ajoneuvon kuljettajaa ei ole syytä määrätä väliaikaiseen ajokieltoon pelkästään huumepikatestin perusteella ja että epävarmoissa tapauksissa ei väliaikaista ajokieltoa tulisi muutenkaan ilman painavia perusteita määrätä ennen verikokeen tuloksen varmistumista (Poliisihallitus 2014).

Eduskunnan oikeusasiamies on antanut vuonna 2021 ratkaisun tapauksessa, jossa kuljettajalle tehty DrugWipe 6S-pikatesti oli näyttänyt positiivista opioideille ja bentsodiatsepiineille. Henkilö oli viety verikokeisiin tuloksen varmistamiseksi ja poliisi oli antanut henkilölle väliaikaisen ajokiellon. Päätös ajo-oikeuden palauttamisesta oli tehty vasta neljän viikon kuluttua, kun verikokeiden tulokset olivat saapuneet ja verikokeessa ei oltu löydetty huumausaineita tai niiden aineenvaihduntatuotteita. Oikeusasiamiehen tulkinnan mukaan poliisi ei ollut toiminut laittomasti antaessaan pikatestin perusteella väliaikaisen ajokiellon, koska positiivinen pikatestitulos kuitenkin täyttää syytä epäillä -kynnyksen. Oikeusasiamies kuitenkin halusi kiinnittää poliisien huomiota siihen, että Poliisihallituksen ohjeistus saatetaan kattavasti ja tehokkaasti henkilöstön tietoon. Lisäksi oikeusasiamies kiinnitti huomiota tuoreeseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitykseen, jonka mukaan DrugWipe 6S-huumepikatestin todettiin antavan huomattavan paljon vääriä positiivisia tuloksia etenkin opiaattien, kokaiinin ja kannabiksen osalta (Eduskunnan oikeusasiamies 2021).

10.32 Ajoterveyden arviointi

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on laatinut kliinisten erikoisalojen asiantuntijoiden kanssa terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetun ajoterveyden arviointiohjeen. Ajoterveysohje ei ole sitova, vaan lääkärillä on tulkinnanvaraa siinä, miten hän katsoo ajokorttilaissa ja EU:n ajokorttidirektiivissä määriteltyjen ajoterveysvaatimusten täyttyvän. Ajoterveysohjeessa kerrotaan kuitenkin ajokorttidirektiivin kansallisia tulkintoja ja esimerkinomaisia toimintaohjeita (Traficom 2021).

Poliisin määräämä päihdearvioinnin osalta ajoterveysohjeessa ehdotetaan, että lieväksi arvioitavissa tapauksissa lääkärin tulisi antaa tilapäinen ajokielto ja aloittaa kolmen kuukauden seuranta laboratoriokokeineen. Ajokiellon osalta kyseessä ei ole lakiin perustuva kielto, vaan kyseessä on enemmänkin kehoitus. Henkilö on itse vastuussa kehoituksen noudattamisesta ja sen noudattamatta jättäminen voitaisiin katsoa olevan vastoin tieliikennelain (729/2018) 3 luvun 17 §:ssä määriteltyjä ajoneuvon kuljettajaa koskevia yleisiä vaatimuksia. Ajoterveysohjeen mukaan arviointijakso ei pääsääntöisesti saisi kestää yli kolmea kuukautta. Vaikeaksi arvioitavissa tapauksissa suositellaan antamaan henkilölle määräaikainen kielteinen lausunto ajokyvystä ja aloittamaan kuuden kuukauden seuranta (Traficom 2021b).

Ajoterveysohjeen mukaan “tilapäinen ajokielto” voi kestää alle kuusi kuukautta ja se kirjataan sairauskertomukseen, mutta siitä ei ilmoiteta poliisille (Traficom 2021a). Ohjeessa kehoitetaan myös kertomaan henkilölle, että ajokiellon rikkominen voi johtaa esim. onnettomuustapauksissa liikennevakuutuskorvausten heikentymiseen tai rikosoikeudelliseen vastuuseen. Vaikka lääkäri ei määräisikään tilapäistä ajokieltoa, tieliikennelain (729/2018) 3 luvun 17 § mukaan ajoneuvoa ei saa kuljettaa, jos siihen tarvittavat edellytykset puuttuvat terveydentilasta johtuen. Henkilö on siis rangaistuksen uhalla vastuussa omasta ajoterveydestään, vaikka hänellä ei olisikaan ajokieltoa ajoterveysselvityksen ajan.

Ajoterveysohjeessa ehdotetaan, että seurannan aikana henkilöä tavattaisiin säännöllisesti yhdestä kahteen kertaa kuukaudessa ja että tapaamisissa lisättäisiin henkilön tietoisuutta päihteiden vaikutuksesta ajokykyyn ja tarpeen tullen korjattaisiin asennetta päihtyneenä ajamista kohtaan. Vaikeammissa tapauksissa tapaamisten pääpainoksi ehdotetaan haitallisen käyttäytymisen muuttaminen, tarkempi päihdeongelman diagnosointi sekä tarvittaessa hoitoon ohjaus. 

Ajoterveysohjeen mukaan ajoterveysvaatimukset eivät täyty, jos henkilö on riippuvainen huumeista, käyttää niitä säännöllisesti tai väärinkäyttää keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Ajoterveysvaatimukset eivät myöskään täyty, jos huumeiden tai lääkkeiden väärinkäytöstä on aiheutunut pysyväisluonteisia ajokykyä haittaavia tai ajoturvallisuutta vaarantavia terveydentilan muutoksia, jotka vaikuttavat yleiseen toiminta-, havainnointi-, arvostelu- tai reagointikykyyn tai käyttäytymiseen, esim. huumeiden tai lääkkeiden väärinkäytön aiheuttamia pysyviä elimellisiä muutoksia keskushermostoon tai tasapainoon sekä älyllisen toiminnan heikkenemistä, persoonallisuuden tai käyttäytymisen muutoksia.

Ajoterveysohjeessa mainitaan erikseen kannabiksen osalta, että arviointi tulisi tehdä yksilöllisesti huomioiden mm. käytön tiheys ja muu terveydentila. Ohjeen mukaan esteenä ajoterveysvaatimusten täyttymiselle on, jos käyttö on säännöllistä ja tiheämpää kuin kerran viikossa tai jos henkilö ei pysty pidättäytymään ajamisesta päihtyneenä. Ohjeen mukaan ajamisesta tulisi pidättäytyä 24 tuntia yksittäisenkin kannabiksen käyttökerran jälkeen.

Mikäli ajoterveysvaatimukset täyttyvät, ajoterveysohjeessa kehoitetaan alkuun puoltamaan ajo-oikeutta vain määräaikaisena 6-12 kuukautta kerrallaan, kunnes on todennäköistä, ettei henkilö aja päihtyneenä.

Mikäli lääkärinlausunnossa todetaan, ettei ajo-oikeuden haltija täytä ajokortin terveysvaatimuksia, poliisi voi määrätä henkilön toistaiseksi voimassa olevaan ajokieltoon. Henkilö määrätään toistaiseksi voimassa olevaan ajokieltoon myös, jos hän ei ole toimittanut lääkärinlausuntoa poliisin asettamassa määräajassa (Poliisihallitus 2019a).

10.33 Ajoterveysselvityksen määräämisen kynnys

Vuonna 2022 poliisi teki 3911 päihdeperusteista ajoterveydentilaa koskevan asiakirjan toimittamismääräystä (Poliisihallitus 2023b). Tähän lukuun sisältyy kaikki päihdeperusteiset toimittamismääräykset, ei ainoastaan huumeiden käytöstä johtuvat. Kun tätä lukua verrataan kappaleessa 6.12 esitettyihin lukuihin vuoden 2022 käyttörikosten määristä (noin 17 200 kpl) ja huumerattijuopumusten määrästä (noin 6950 kpl), niin tulee vaikutelma, että terveydentilan selvitysmääräyksiä ei todellisuudessa tehdä niin usein kuin olisi mahdollista.

Toisaalta korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2019:165 linjannut, että kynnys ajoterveysselvityksen tekemiseen huumausaineen käytöstä on yhden marihuanasavukkeen polttaminen eikä ajoterveysselvitykseen määrääminen edellytä näyttöä siitä, että selvityksen kohde käyttäisi huumausaineita säännöllisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jopa ensimmäisestä huumausainekokeilusta kiinni jäänyt henkilö voidaan määrätä ajoterveyden selvitykseen. Huomion arvoista on, että tämä tulkinta voitti korkeimmassa hallinto-oikeudessa äänin 3-2. Kaksi oikeusneuvosta oli sen kannalla, että näin vähäinen teko ei oikeuta ajoterveysselvitykseen määrämiseen. Näkemyksessään he kiinnittivät huomiota hallintolain (434/2003) 2 luvun 6 §:ään, jossa edellytetään viranomaisen noudattavan oikeusperiaatteita, kuten tasapuolisuus ja suhteellisuus.

Kenties liian matalasta kynnyksestä määrätä ajoterveysselvitykseen kannattaa vielä jatkossa yrittää valittaa hallinto-oikeuteen yhtä vähäisessä tapauksessa sen perusteella, että selvityspyyntöjä tehdään vähemmän kuin mihin pitäisi näin matalalla kynnyksellä olla aihetta, jolloin on selvää, että käytännöissä on maantieteellistä tai muuta vaihtelevuutta ja tällöin tapauksia ei kohdella tasapuolisesti. Lisäksi iso osa perusteluista pohjaa lopulta EU:n ajokorttidirektiiviin. Täten voisi olettaa, että kynnys on yhtä matalalla kaikissa Euroopan maissa. On syytä epäillä, että näin ei ehkä ole.

10.4 Vaikutus opiskeluun

Huumausaineiden käytöstä kiinni jääminen voi oletettavasti joissain tapauksissa vaikuttaa opiskelupaikan saamiseen tai sen menettämiseen. Kyseeseen voi esimerkiksi tulla vaikutus jonkin 10 kappaleessa aiemmin mainitun seuraamuksen kautta. Tästä aiheesta lisätään tietoa oppaaseen myöhemmin.

Tässä kuitenkin vuodelta 2018 yksi erityistapaus oikeusasiamiehen ratkaisusta EOAK/3215/2018 ja EOAK/4806/2018:

Lääkäriopiskelija oli kertomuksen mukaan käyttäytynyt junassa sekavasti. Hänen hallustaan löydettiin veitsi, kannabiksen polttamiseen soveltuva piippu ja kaksi grammaa kannabisrouhetta. Hänelle tehtiin kotietsintä, jonka yhteydessä löytyi lisää erilaisia huumeita. Poliisi oli ilmoittanut Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle lääkäriopiskelijaan kohdistuneesta rikosepäilystä. Eduskunnan oikeusasiamies katsoi, että tämä oli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (669/2008) 6 §:n mukainen menettely. Kyseisen pykälän mukaan erilaisilla tahoilla on oikeus ilman Valviran pyyntöäkin ilmoittaa Valviralle seikasta, joka voi vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuutta, elinympäristön tai väestön terveellisyyttä tai turvallisuutta taikka joka voi vaikuttaa valvottavan toiminnanharjoittajan luotettavuusarviointiin.

10.5 Vaikutus asepalveluun

Tästä aiheesta lisätään tietoa oppaaseen myöhemmin. MTV Uutiset on kuitenkin uutisoinut syyskuussa 2019, että varusmiesliiton puheenjohtajan mukaan asepalvelukseen pääseminen voi tyssätä siihen, että myöntää kutsunnoissa kokeilleensa huumausaineita. Maavoimien esikunnan kapteenin mukaan jokainen tapaus käsitellään kutsunnoissa tapauskohtaiseksi ja asiaa arvioidaan monelta eri kantilta. Yksittäisten kokeiluiden, joista on aikaa, ei pitäisi olla este palvelukselle ja terveydentilaa voidaan selvittää huumetestillä. Varsinaisen asepalveluksen aikana on kuitenkin nollatoleranssi huumeiden käytölle (Lauri 2019).

Mittasuhteiden hahmottamiseksi mainittakoon, että vuonna 2022 tehdyssä väestökyselyssä 15–24 vuotiaista miehistä 28 prosenttia vastaajista oli joskus kokeillut jotain huumausainetta (Karjalainen 2023a).