8. Rikosoikeudelliset seuraamukset huumausainerikoksista

Tässä kappaleessa mainituista rikosoikeudellisista seuraamuksista voi olla mahdollista luopua omaa käyttöä koskevissa huumausaineen käyttörikos- ja huumausainerikostapauksissa, jos henkilö on hakeutunut hoitoon. Tästä lisää kappaleessa 9.

Kappaleesta 11 löytyy rangaistussuositukset huumausainerikoksille, jotka eivät liity omaan käyttöön.

Kappaleesta 12 löytyy tietoa kannabiksen ja Psilosybe-sienten kasvattamisesta annettavista rangaistuksista.

8.1 Sakko

Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeen vuonna 2006 julkaiseman huumausainerikosten rangaistussuosituksen mukaan ohjeistukselliset päiväsakkojen (ps) määrät omaa käyttöä varten olevista huumausainemääristä ovat seuraavat:

Taulukko 4. Suositus päiväsakkojen määristä omaa käyttöä varten olevista eri huumausainemääristä (Huumetyöryhmä 2006).

Huomionarvoista on, että yllä oleva suositus on vain yleisohje ja asian käsittelyssä saatu kokonaisselvitys voi muttaa vankeuden soveltamisrajaa alas- tai ylöspäin. Tätä suuremmista määristä sovelletaan kertahallussapidosta yleensä vankeusrangaistusta.
Päiväsakkojen euromäärän saa laskettua poliisin kotisivuilla olevalla sakkolaskurilla (Poliisi 2021).

Lisäksi laki rikosuhrimaksusta (669/2015) määrää, että rikokseen syyllistyneen tulee maksaa rikosuhrimaksua, joka on huumausaineen käyttörikoksesta 40 euroa ja huumausainerikoksesta 80 euroa.

Huumausainemäärän tarkemmasta arvioinnista katso kappale 4.

8.2 Vankeus käyttörikoksesta

Lain mukaan huumausaineen käyttörikoksesta voidaan myös tuomita kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Kun huumausaineen käyttörikos erotettiin omaksi rikosnimikkeekseen vuonna 2001, niin oikeuskäytännöksi oli jo silloin muodostunut, että pelkästä käyttämisestä tuomitaan vain sakkoihin. Myös vuonna 2006 julkaistussa huumausainerikosten rangaistussuosituksessa todetaan, että pelkän huumausaineen käytön kohdalla sovelletaan vain sakkorangaistusta (Huumetyöryhmä 2006).

Alla olevassa taulukossa näkyy annettujen vankeusrangaistusten lukumäärä sellaisissa tapauksissa, joissa huumausaineen käyttörikos on ollut vakavin rikos. Taulukosta näkyy, että vankeusrangaistusta ei käytännössä käytetä rangaistuksena käyttörikoksesta. Nämäkin muutamat taulukossa näkyvät tapaukset ovat sellaisia, joissa käyttörikos ei ole henkilön ainoa rikos, vaan henkilö on töpeksinyt enemmänkin ja vankeusrangaistus on katsottu tarpeelliseksi kokonaisuuden kannalta.

Taulukko 5. Määräaikaiseen ja ehdolliseen vankeuteen tuomittujen lukumäärä tapauksissa, joissa huumausaineen käyttörikos on ollut vakavin rikos 2009-2022 (StatFin 2019 ja 2023c)

8.3 Vankeus hallussapidosta omaa käyttöä varten

Vaikka ei olisi näyttöä siitä, että henkilö olisi syyllistynyt huumausaineen myymiseen, valmistamiseen tai muuhun sellaiseen, niin liian suuren huumausainemäärän hallussapito tuomitaan huumausainerikoksena, vaikka sitä pidettäisiinkin hallussa vain omaa käyttöä varten. Huumausainerikosten rangaistussuosituksessa todetaan, että kertahallussapidon osalta siirrytään soveltamaan vankeusrangaistusta siinä vaiheessa, kun on lähtökohtaisesti epäuskottavaa, että epäillyn tarkoitus oli käyttää itse kaikki hänen hallustaan tavattu huumausaine huomioon ottaen huumausaineen arvo, käyttöannosten lukumäärä sekä epäillyn taloudelliset ja muut olosuhteet. Lisäksi asian käsittelyssä saatu selvitys voi muuttaa sakon/vankeuden soveltamisrajaa alas- tai ylöspäin (katso kappale 4) (Huumetyöryhmä 2006). Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeen vuonna 2006 julkaisemassa huumausainerikosten rangaistussuosituksessa on taulukoitu suositus huumausainemääristä, joista lähtien sovelletaan kertahallussapidosta yleensä vankeusrangaistusta.

Taulukko 6. Suositus huumausainemääristä, joista lähtien sovelletaan kertahallussapidosta yleensä vankeusrangaistusta (Huumetyöryhmä 2006).

Huomionarvoista on, että yllä oleva suositus on vain yleisohje ja asian käsittelyssä saatu kokonaisselvitys voi muttaa vankeuden soveltamisrajaa alas- tai ylöspäin. Huumausainemäärän tarkemmasta arvioinnista katso kappale 4.