5. Rattijuopumukset

5.2 Toteutuneiden ja epäiltyjen rattijuopumusten lukumäärien erot

Epäiltyjen ja todellisten rattijuopumusten lukumäärät eroavat jonkin verran sekä alkoholin, että huumeiden osalta. Huumerattien lukumäärän erotusta voisi selittää se, että osa kuljettajista on antanut positiivisen pikatestituloksen, koska he ovat lääkärin määräyksestä käyttäneet jotain huumausaineeksi luokiteltua lääkettä. Testitulos voi olla positiivinen vaikka lääkettä ei olisi käytetty samana päivänä. Aiempi lääkkeen käyttö ei välttämättä haittaa ajosuoritusta ja tällöin pelkkä positiivinen testitulos ei riittäisi rattijuopumustuomioon. Esimerkiksi joillain bentsodiatsepiineillä on pitkä puoliintumisaika ja ne voivat näkyvät virtsassa useita päiviä käytön jälkeen. Keskusrikospoliisi mainitseekin vuoden 2020 rattijuopumuksia koskevassa tiedotteessaan, että “kaikki positiivisiksi todetut tapaukset eivät ole liikennejuopumuksia, sillä lääkettä on voitu käyttää lääkärin määräämänä ja hoito-ohjeiden mukaisesti.”

Toinen syy epäiltyjen ja todellisten huumerattien lukumäärän eroon saattaa olla pikatestien väärät positiiviset tulokset. Eduskunnan oikeusasiamiehen toukokuussa 2021 tekemässä huumerattijuopumustapaukseen liittyvässä ratkaisussa tuodaan ilmi, että sisäministeriö ja poliisihallitus ovat tilanneet THL:lta asiantuntijaselvityksen DrugWipe 6S -huumepikatesteihin liittyen ja ja että väliraportti asiassa on valmistunut 10.12.2020.

THL:n selvityksessä arvioitiin syljestä tehdyn ensivaiheen seulonnan luotettavuutta aineittain tai aineryhmittäin vertaamalla poliisin tien päällä tekemien ja raportoimien huumepikatestien tuloksia laboratoriossa kromatografis-massaspektrometrisesti verinäytteistä todettuihin rikoksen näyttönä käytettyihin varmennettuihin löydöksiin. Selvityksen aineistona oli tutkittu yli 31000 tapausta vuosilta 2016-2020.

Oikeusasiamiehen ratkaisussa kerrotaan väliraportista käyvän ilmi seuraavanlaiset tulokset:

Opiaattien osalta pikatestin tulos osoittautui oikeaksi 445 tapauksessa, mutta vääriä positiivisia oli 839, mikä oli noin 65 % kaikista tapauksista.

Kokaiinin osalta pikatesti antoi oikean positiivisen tuloksen 1455 tapauksessa ja väärän positiivisen tuloksen 1216 tapauksessa, mikä oli noin 46 % kaikista tapauksista.

Kannabiksen positiiviset pikatestitulokset osoittautuivat oikeiksi 12927 tapauksessa ja vääriksi 4727 tapauksessa, mikä oli noin 28 % kaikista tapauksista.

Amfetamiinin osalta sekä pikatesti että verikoe olivat positiivisia 20269 tapauksessa ja pikatestin vääriä positiivisia tuloksia oli 2 224, mikä oli noin 10 % kaikista tapauksista.

Bentsodiatsepiinien osalta pikatesti ja verikoe olivat molemmat positiivisia 6531 tapauksessa, mutta 702 tapauksessa pikatesti antoi väärän positiivisen tuloksen, mikä oli noin 10 % kaikista tapauksista.

Poliisin käyttämä DrugWipe 6S -huumepikatesti vaikuttaisi siis antavan merkittävän määrän vääriä positiivisia tuloksia ainakin opiaateille, kokaiinille ja kannabikselle, mikä kenties selittää osan epäiltyjen ja todennettujen huumerattijuopumustapausten lukumäärien erosta.

Alkoholista johtuvien rattijuopumusten osalta epäiltyjen määrän ja todellisten rattijuopumusten ero saattaa puolestaan johtua esimerkiksi siitä, että liikennevirrassa joka 130:en veressä on ollut alkoholia alle rattijuopumusrajan, mutta heitä on kenties epäilty rattijuopumuksesta, kunnes asia on selvitetty verikokeessa.

5.3 Yleisimpiä liikennejuopumusepäilyissä todettuja huumaus- ja lääkeaineita

Huumetilanne Suomessa 2020 -raportissa ja Keskusrikospoliisin liikennejuopumusraporteissa (2020, 2021, 2022, 2023) on tilastoituna yleisimpiä liikennejuopumusepäilyissä todettuja huumaus- ja lääkeaineita.