5. Käyttörikoksesta kiinnijäämisen riski yleisesti
Sivua päivitetty viimeksi 20.2.2024
5.1 Huumausaineiden käytön yleisyys
Huumausainerikosten ja erityisesti huumausaineen käyttörikoksen sanotaan olevan niin sanottua piilorikollisuutta. Tällä tarkoitetaan uhrittomia rikoksia, joista ei yleensä tehdä poliisitutkintaan johtavia rikosilmoituksia, vaan käyttö tulee monesti ilmi, kun henkilö joutuu poliisin huomion kohteeksi jostain muusta syystä. Valtaosa käyttörikoksista jää täten piiloon. Seuraavissa kappaleissa esitetään tilastotietojen pohjalta arvio siitä, minkälainen osuus huumeita käyttävistä jää kiinni.
Suomessa tehdään neljän vuoden välein huumausaineaiheinen väestökysely. Viimeisin väestökysely on tehty vuonna 2022. Vuoden 2022 kyselyn vastausten perusteella noin 320 000 suomalaista on käyttänyt jotain huumetta viimeisen vuoden aikana (Karjalainen 2023e). Väestökyselyn vastaajat rekrytoidaan postitse tulevalla kirjeellä, mikä rajaa laitoksissa asuvat henkilöt sekä vailla vakinaista asuntoa olevat tutkimuksen ulkopuolelle (Karjalainen 2023f). Kyselyllä tavoitetaan parhaiten satunnais- ja kokeilukäyttäjiä, ja kaikkein vakavimmista ongelmista kärsivät henkilöt ovat kyselyn vastauksissa aliedustettuina. Todellinen huumausaineita viimeisen vuoden aikana käyttäneiden määrä voi siis olla jonkin verran korkeampi.
Viimeisin arvio ongelmakäyttäjien määrästä on julkaistu vuonna 2020. Sen mukaan vuonna 2017 Suomessa arvioitiin olleen 31 100–44 300 amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjää (Rönkä ym. 2020). Arvio perustuu erilaisista rekistereistä kerättyihin tietoihin. Osa näihin rekistereihin päätyneistä henkilöistä on saattanut vastata edellä mainittuun väestökyselyyn, joten näissä kahdessa arviossa saattaa olla jonkin verran päällekkäisyyttä.
Näiden tietojen perusteella voisi arvioida, että vuoden aikana noin 320 000–350 000 henkilöä käyttää Suomessa huumeita.
5.2 Käyttörikoksesta kiinnijääneiden määrä
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 käyttörikoksia tuli ilmi noin 17 200 kpl (StatFin 2023b). Jos vuoden aikana huumeita käyttää arviolta 320 000 henkilöä, niin vuonna 2022 heistä jäi kiinni reilu 5 %. Ilmi tulleiden käyttörikosten tapausmäärässä tulee kuitenkin ottaa huomioon myös aiemmin mainittu piilorikollisuuden luonne. Osa käyttörikoksista on tullut ilmi jonkin toisen rikoksen (esimerkiksi rattijuopumuksen) yhteydessä. On siis syytä erotella, mikä osuus käyttörikoksista tulee ilmi juuri käyttörikoksen eikä jonkin toisen rikoksen kautta.
Kuvaaja 1. Huumerikosten määrän kehitys vuosina 2006-2022 (StatFin 2023b)
5.3 Pelkästä käyttörikoksesta kiinnijääneiden määrä
Vuonna 2022 poliisin tietoon tuli kaikkia huumausainerikoksia yhteensä 25 140, joista käyttörikoksia oli 17 213. Muita huumerikoksia oli siis 7927 (StatFin 2023b).
Voidaan ehkä olettaa, että monet huumerikoksiin syyllistyneet käyttävät huumeita itsekin ja he jäävät samalla kiinni käyttörikoksesta, kun heidän tekemänsä vakavammat rikokset herättävät poliisin huomion. Näin ei välttämättä ole jokaisessa tapauksessa, mutta kun huumausainerikoksia tulee ilmi 7927, niin samalla voi kenties tulla ilmi lähes yhtä suuri määrä käyttörikoksia.
Kun henkilö jää kiinni rattijuopumuksesta, joka johtuu huumausaineiden käytöstä, hänet tuomitaan sekä rattijuopumuksesta että huumausaineen käyttörikoksesta (Valtakunnansyyttäjä 2018c). Vuonna 2022 huumeiden käyttöä sisältäneitä rattijuopumuksia oli 6952 tapausta (StatFin 2023b). Huumeratteihin saattaa sisältyä joitain tapauksia, joissa huumelääkettä lääkärin määräyksestä käyttävän henkilön on katsottu ajaneen päihtyneenä. Tällaisessa tilanteessa henkilön ei tulisi saada tuomiota käyttörikoksesta. Opasta kirjoittaessa ei ole ollut tiedossa, miten tällaisten tapausten lukumäärän voisi saada tietoon, joten tätä ei ole voitu ottaa huomioon. Täten tässä arviossa oletetaan, että jokaisen huumeiden käyttöä sisältäneen rattijuopumuksen yhteydessä on kirjattu myös huumausaineenkäyttörikos.
7927 huumausainerikosta ja 6952 huumerattia ovat yhteenlaskettuna (14 879) samaa luokkaa kuin 17 213 käyttörikosta. Näiden tietojen valossa vaikuttaa, ettei pelkkien käyttörikosten määrä voi olla kovin suuri.
Poliisihallituksen heinäkuussa 2023 tietopyyntöön antamasta vastauksesta käy ilmi, että vuonna 2022 käyttörikos on ollut vakavin (muttei välttämättä ainoa) rikosnimeke 6643 rikosjutussa (Poliisihallitus 2023a). Poliisiammattikorkeakoulun helmikuussa 2018 tietopyyntöön antamasta vastauksesta käy ilmi, että rattijuopumus katsotaan käyttörikosta vakavammaksi rikokseksi (Poliisiammattikorkeakoulu 2018). Nämä henkilöt ovat voineet syyllistyä johonkin huumausaineen käyttörikosta lievempään rikokseen, minkä kautta käyttörikos on voinut tulla ilmi. Mittasuhde on kuitenkin todennäköisesti oikea, jos arvioidaan, että pelkkään käyttörikokseen syyllistyneitä on tullut poliisin tietoon noin 6600.
Edellä olevien tietojen perusteella voidaan arvioida, että vuonna 2022 noin 17 213 ilmitulleesta käyttörikoksesta noin 6 600 oli pelkkiä käyttörikoksia. Noin 320 000 vuoden aikana huumausaineita käyttävästä siis noin 2 % jää vuoden aikana kiinni pelkän käyttörikoksen takia.
Kuvaavasti jo vuoden 1997 Suomen huumausainestrategiassa todettiin:
”Huumausainerikollisuuden ja muun rikollisuuden välistä yhteyttä tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että huumeiden käyttö ja pienimuotoinen kauppa ei yleensä tule poliisin tietoon. Kiinni jäämisen riski on yleisesti ottaen pieni ja kontrolli kohdistuu voimakkaimmin niihin, jotka viranomaiset tuntevat ennestään.” (Huumausainestrategia 1997)