Kuva: Euroopan huumausaineraportti 2022, EMCDDA

Suomessa on eniten nuorten huumekuolemia Euroopassa: Totta vai tarua?

Julkaistu 2.4.2023

Jos et halua lukea yksityiskohtaista taustoitusta ja faktojen tarkistamista, voit hypätä suoraan johtopäätöksiin ja lukea vain kaksi viimeista kappaletta: Katsauksen yhteenveto ja Pohdinnat.

Vuonna 2022 oli käynnissä kansalaisaloite valvotuista käyttötiloista [1]. Kansalaisaloite ylsi eduskuntakäsittelyyn tarvittavaan 50 000 kannatusmäärään, josta suurin osa kertyi heinäkuussa 2022 ja raja tuli täyteen heinäkuun 25. päivä. Valvotuista käyttötiloista käytävä keskustelu on liittynyt keskeisesti huumekuolemista käytävään keskusteluun. Tähän keskusteluun tuotiin kesällä 2022 uusi väittämä, jonka mukaan Euroopan maista Suomessa olisi eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia. Ajatushautomo Päihdepolitiikkaa Nyt kannattaa valvottujen käyttötilojen kokeilemista sekä jo käytössä olevien keinojen tehostamista huumekuolemien vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Mutta aina kun väittämä kuulostaa uskomattomalta tai pöyristyttävältä, niin faktat kannattaa tarkistaa. Tämä artikkeli syventyy tutkimaan huumekuolintilastoja, miten tieto huumekuolemien määristä syntyy ja mitä kannattaa ottaa huomioon eri maiden huumekuolintilastoja vertailtaessa.

Esimerkkejä väitetyn ykkössijan esilletuomisesta

Euroopan huumeseurantakeskus EMCDDA julkaisi 14.6.2022 vuosittaisen Euroopan huumausaineraportin [2]. Samana päivänä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmässä [3] työskentelevä asiantuntija nosti raportista huumekuolemia koskevan kuvaajan twiittiinsä saatteella “Suomi on valitettavasti nuorten huumekuolemien kärkimaa Euroopassa ‼” [4]. Twiitin vastauksissa tuotiin esiin, että per capita (eli väkilukuun suhteutettu kuolemien määrä) voisi olla parempi kuin kuvaajassa käytetyt prosentit. Tähän alkuperäinen twiittaaja vastasi Euroopan huumausaineraportin lopusta löytyvällä liitetaulukolla, jossa on sekä huumekuolemien absoluuttisia määriä, että per capita -lukuja. Taulukossa on huumekuolintilastoja kaikenikäisistä ja 15-64 -vuotiaista, joten tämän perusteella on vielä vaikea sanoa varmaksi, että Suomi olisi tilastojen kärjessä alle 25-vuotiaiden osalta. Suomi ei kuitenkaan ollut taulukon perusteella ykkönen muissa ikäryhmissä huumekuolemien absoluuttisessa määrissä tai niiden väkilukuun suhteutetussa määrässä. THL:n asiantuntija täsmensikin taulukon yhteydessä, että hänen aloituksensa koski nuorten uhrien määrän kasvua Suomessa [4].

Tämän jälkeen lukuisat eri tahot ovat tuoneet esille Suomen tilastosijoitusta alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa ja rikkinäisen puhelimen tapaan tarina on saanut matkan varrella hieman erilaisia muotoja.

Järjestöistä jotkin kertoivat Suomen olevan alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopan kärkimaa ja tämä tuotiin esiin osana tuen ilmaisua valvotuille käyttötiloille tai muulle huumepoliittiselle uudistukselle [5, 6, 7]. Jotkin järjestöt ilmaisivat toisenlaisin sanankääntein, että Suomi johtaa tilastoja tai on ykkösenä EU:ssa tai Euroopassa [8, 9].

Myös mediassa innostuttiin sensaatiokelpoisesta knoppitiedosta. Selvän Euroopan ykkössijan alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Suomelle antoi mm. MTV, Long Play ja Voima [10, 11, 12]. Asiaa käsiteltiin tästä näkökulmasta jopa pienemmissä paikallislehdissä [13]. Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa asia nostettiin esiin, kun pääkirjoituksen aiheena oli huumekuolemiin puuttumisen tarve, sekä kun osoitettiin kannatusta käyttöhuoneiden kokeilulle kansalaisaloitteen saavuttaessa eduskuntakäsittelyyn tarvittavat 50 000 kannatusta. Näissä pääkirjoituksissa tilaston tulkintaan tuotiin hieman twistiä esittämällä, että Suomella on johtopaikka nuorten huumekuolemissa väestön kokoon suhteutettuna [14, 15].

Ylen uutisoinnissa väite sai monta erilaista muotoa. Ylen uutisoidessa kansalaisaloitteen saavuttaneen 50 000 kannatusta, tuotiin samalla esiin, että “Tuoreimman Euroopan huumeraportin mukaan maassamme on eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia, kun verrataan muuhun Euroopan unioniin, Norjaan ja Turkkiin”. Kun Ylelle lähetettiin palautetta asiassa, juttuun täsmennettiin ykkössija suhteelliseksi [16]. Palautteessa heille tuotiin ilmi, että mielekkäämpää olisi Suomen omien huumekuolemien kehityksen vertailu kymmenen vuoden ikäryhmissä, jolloin tulee esiin alle 25-vuotiaiden huumekuolemien jyrkkä nousu 2010-luvun loppupuoliskolla (Huumemyrkytyskuolemien ikäryhmittäinen kehitys). Noin muutama viikko myöhemmin perhe- ja peruspalveluministerin käyttötilojen kannatuksesta uutisoidessaan Yle nostikin ikäryhmittäisen kehityksen uutiseen. Mukana oli myös väite, että Suomessa on suhteellisesti enemmän alle 25-vuotiaiden huumekuolemia kuin verrokkimaissa, mutta ei kuitenkaan tuotu ilmi, mitä nämä verrokkimaat olisivat. Juttuun oli myös haastateltu THL:n erityisasiantuntijaa, jonka kanta oli, että “Vaikka vähän epäillen suhtautuisikin eri maiden tilastojen vertailuun niin kyllä Suomessa kuollaan huumeisiin muita maita nuorempana” [17].

Myöhemmin Ylen julkaisemassa käyttöhuoneita kannattavassa kolumnissa todettiin, että Suomessa on eniten nuorten huumekuolemia Euroopassa [18]. Kun loppuvuodesta julkaistiin Tilastokeskuksen vuoden 2021 tiedot huumekuolemista ja niiden lisääntyneestä määrästä aihetta käsiteltiin Ylen keskusteluohjelmassa. Tällä kertaa ilmaistiin epämääräisemmin Suomen olevan EU:n kärkimaa alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa [19].

Apu sen sijaan tiesi kertoa käyttöhuonemyönteisessä artikkelissaan, että Euroopan kärkimaa tarkoittaa sitä, että väestöön suhteutettuna Suomessa tapahtuu eniten nuorten huumekuolemia Euroopassa [20].

Hieman aiemmista poiketen Ilta-Sanomat kertoi osana huumevalistusta käsittelevää juttua, että “Suomi on kärkimaita alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa.” Kärkimaiden ilmaiseminen monikossa antaa ymmärtää, että Suomi ei välttämättä ole ykkössijalla, mutta kärkimaiden joukossa kuitenkin [21]. Vastaava suurpiirteisempi sijoittuminen kärkimaiden joukkoon selvemmän kärkipaikan sijaan ilmeni vuoden aikana muutamissa muissakin eri medioiden julkaisuissa.

Hufvudstadsbladetin käyttöhuoneita koskevassa jutussa asiasta kirjoitettiin myös hieman omaperäisemmin: Euroopan huumeraportin mukaan Suomi on tilaston kärjessä, mutta useiden nimeltä mainitsemattomien asiantuntijoiden mukaan luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska eri maat rekisteröivät kuolinsyitä eri tavoin, mutta luvut ovat silti suuntaa antavia [22]. 

Vuoden loppupuoliskolla asiaa tuotiin esiin hyvin monenlaiselta taholta. THL julkaisi tiedotteen, jossa laitoksen hyvinvointivaikuttajat-osaston johtaja ilmaisi kannatuksensa Suomen huumepolitiikan merkittävälle uudistamiselle. Tiedotteessa uudistamisen tarpeen perusteleminen aloitetaan siitä, että uusin tieto osoittaa, että Suomi on EU:n kärkimaa alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa [23].

A-klinikka Oy:n opioidikorvaushoidon uudesta valmistemuodosta kertovassa tiedotteessa korvaushoidon parissa työskentelevä ylilääkäri kertoi, että: “Suomi on valitettavasti Euroopan ykkönen alle 25-vuotiaiden yliannostuskuolemissa Euroopassa. Suomen huumekuolemien vähentämisessä yksi keskeinen keino olisi opioidikorvaushoidon laajentaminen ja kuntoutuksen vahvistaminen. Myös tätä laajempaa taustaa vasten peilaten on selvää, että kaikki opioidikorvaushoidon kynnystä alentavat ja hoitoa kehittävät innovaatiot ovat todella tervetulleita” [24]. Sama toistettiin myös lähes sanasta sanaan Mediuutisissa [25].

Myös poliitikot vetosivat nuorten huumekuolemien määrään. Toisen kauden kansanedustaja luennoi keskustelutapahtumassa Suomen olevan alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa kärkimaa [26] ja Helsingin kaupunginvaltuutettu kertoi valtuustoaloitteensa käsittelyn avauspuheenvuorossa Suomessa kuolevan eniten alle 25-vuotiaita laittomien päihteiden yliannostukseen koko EU:ssa [27].

Alkuvuodesta 2023 onnettomuustutkintakeskus (OTKES) ilmoitti aloittaneensa tutkimushankkeen, jossa selvitetään alle 25-vuotiaiden huumekuolemia. Tutkimuksen tiedotteessa käytettiin Euroopan huumeraportissa olevaa kuvaajaa ja tiedotteen liitteenä oleva video alkaa tekstiruudulla, jossa kerrotaan Suomen olevan nuorten huumekuolemien kärkimaita [28]. Erikoista kuitenkin oli, että kun Yle uutisoi asiasta, he muuttivat monikossa olleen kärkimaat muotoon “Suomessa kuolee nuoria huumeisiin eniten Euroopassa”, vaikka näin ei sanottu OTKESin tiedotteessa [29].

Edellä oleva katsaus mediahavaintoihin ei ole tyhjentävä, mutta voidaan todeta, että hyvin erilaiset tahot nostivat esiin Suomen sijoitusta alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa. Lähteeksi todetaan Euroopan huumeraportti, mutta epäselväksi jäi onko Suomessa eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia, vai onko Suomella ykkössija alle 25-vuotiaiden väkilukuun suhteutetussa huumekuolemien määrässä, vai onko kyse jostain epämääräisemmästä kärkisijasta tai kärkimaiden joukkoon kuulumisesta, vai toteutuvatko nämä kaikki samaan aikaan.

Mitä vuoden 2022 Euroopan huumeraportissa sanotaan ja pitääkö väite Suomen ykkössijasta paikkaansa

Euroopan huumeraportti 2022 on saatavilla EMCDDA sivuilta englanniksi, suomeksi ja monilla muilla kielillä [1]. Raportista ei tunnu löytyvän kohtaa, jossa otettaisiin kantaa Suomen sijoittumisesta ykkössijalle tai muullekaan sijalle alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa muihin maihin verrattuna. Sen sijaan sivulla 17 on huumekuolemiin liittyviä kuvaajia, joista yksi oli nostettu aiemmin mainittuun twiittaukseen raportin julkaisupäivänä. Alla on kuvakaappaus kyseisestä kuvaajasta, mutta mukaan on rajattu myös kuvion yläpuolella oleva taustatieto. Vaikuttaa siltä, että tämä kuvaaja on Euroopan huumeraportista se kohta, josta tulkinta Suomen kärkisijoituksesta tulisi tehdä. Tämän kuvaajan lisäksi raportista löytyy sivulta 52 Taulukko 6, jossa on lueteltu eri maiden huumekuolemien absoluuttisia määriä sekä huumekuolemien määriä miljoonaa henkeä kohden.

Kuva: Euroopan huumausaineraportti 2022, sivu 17 [2]

Yllä olevassa kuvakaappauksessa tulisi kiinnittää huomiota ainakin neljään seikkaan:

1) Kuvaajasta vaikuttaa olevan monenlaista tulkintaa, joten on syytä katsoa ajatuksen kanssa, mitä tietoa kuvaajassa todella on ja mitä ei.

2) Kuvion pystyakselissa on ikäryhmien prosenttiosuudet huumekuolemista, ei absoluuttinen huumekuolemien määrä tai väkilukuun suhteutettu kuolemien määrä. Prosenttiluvut kätkevät taakseen absoluuttiset luvut ja niiden mittasuhde-erot, joten kannattaa ottaa huomioon myös maiden mittasuhde-eroja, jos halutaan vertailla eri maiden tilastoja toisiinsa.

3) Koska kuvion pystyakselissa on ikäryhmien prosenttiosuudet ja maiden väkiluvun mittasuhde-erot ovat niin suuret, ei ikäryhmien prosenttiosuuksista voida päätellä, missä maassa on absoluuttisesti eniten tai väkilukuun suhteutettuna eniten tietyn ikäisten huumekuolemia.

Lisäksi kuvion otsikossa kerrotaan, että siinä esitetään huumekuolemien ikäjakaumaa Euroopan uniosissa, Norjassa ja Turkissa. Kuvio on siis tehty enemmän Euroopan unionin kuin Euroopan maanosan näkökulmasta. Iso-Britannia erosi EU:sta vuonna 2020 ja se ei ole kuviossa mukana. Kun tarkastelussa on mukana Irlanti ja Turkki, niin tarkasteltiin asiaa sitten maantieteellisesti tai EU-jäsenyyden näkökulmasta, niin ei liene syytä, miksi Iso-Britannia pitäisi jättää vertailun ulkopuolelle, jos halutaan selvittää missä Euroopan maassa oli eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia. Lisäksi Euroopan maanosaan kuuluu myös muita EU:n ulkopuolisia maita kuin Norja ja Turkki. Euroopan huumeseurantakeskus ei ole julkaissut niiden maiden tietoja, joten ne jäävät tarkastelun ulkopuolelle myös tässä artikkelissa.

4) Kuvaajan yläpuolella olevassa huomautuksessa mainitaan, että maiden väliset vertailut eivät välttämättä ole luotettavia menetelmällisten erojen ja joissakin maissa esiintyvän aliraportoinnin vuoksi. Minkälaisia nämä menetelmälliset erot ja aliraportoinnit siis ovat ja onko mielekästä vertailla eri maiden lukemia keskenään?

Näihin neljään asiaan tulisi saada selvyyttä, jotta voidaan arvioida oliko Suomi Euroopan ykkönen alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa vuonna 2020. Tässä artikkelissa esitetään katsaus mainittuun neljään kohtaan, minkä jälkeen katsauksen perusteella arvioidaan medioissa esitettyjä väitteitä.

1. Mitä tietoa kuvaajasta on saatavilla ja mitä ei

Yleensä kuvaajalla on otsikko, joka kertoo, mitä tietoa kuvaajassa on. Tässä tapauksessa otsikossa lukee: Huumekuolemien ikäjakauma Euroopan unionissa, Norjassa ja Turkissa vuonna 2020 tai viimeisimmältä vuodelta, josta on tietoja saatavana.

Otsikosta voidaan havaita, että kuvaajassa on tietoa:

• Huumekuolemien ikäjakaumasta. Ei siis esimerkiksi huumekuolemien määrästä (absoluuttisesta tai väkilukuun suhteutetusta).

• Tarkasteltava maantieteellinen alue on Euroopan unioni, Norja ja Turkki. Näiden lisäksi Euroopan maanosaan kuuluu myös muita maita, jotka eivät ole osa Euroopan unionia, mutta joita kannattaisi ottaa huomioon, jos halutaan tarkastella huumekuolemia Euroopassa.

• Tarkasteltava ajankohta on vuosi 2020 tai jokin sitä edeltänyt vuosi. Lienee syytä ottaa selvää, mihin muihin vuosiin eri maiden tiedot sijoittuvat, varsinkin jos on tarkoitus vertailla niitä keskenään. Joka tapauksessa puhutaan vähintään kaksi vuotta vanhasta tiedosta, ei siis nykyhetken tilanteesta.

Kun tarkastellaan itse kuvaajaa, sen selosteista käy ilmi, että kuolemat on jaettu neljään ikäryhmään, joita kuvataan eri väreillä. Kuvaajan tyyppi on pinottu pylväsdiagrammi, jossa vaaka-akselilla on eri maat ja pystyakselilla on pinottuna eri ikäryhmien prosenttiosuudet kunkin maan huumekuolemista.

Kuvaajassa nopeasti pistää silmään, että Suomi on aivan vasemmassa laidassa ja maat näyttävät olevan järjestetty suurimmasta pienimpään alle 25-vuotiaiden huumekuolemien prosenttiosuuden mukaan. Suomessa tämä prosenttiosuus on siis suurin. Se, että Suomessa on suurin prosenttiosuus oman maan kuolemista, ei automaattisesti tarkoita, että Suomella olisi suurin prosenttiosuus kaikista Euroopan alle 25-vuotiaiden huumekuolemista, vaan siihen vaikuttaa kuolemien absoluuttinen määrä.

Seuraavaksi on syytä ottaa huomioon, mitä tietoja tietyn ikäryhmän prosenttiosuuden laskemiseksi tarvitaan. Prosenttiosuuden laskemiseksi tarvitaan huumekuolemien absoluuttinen yhteenlaskettu määrä sekä eri ikäryhmien huumekuolemien absoluuttinen määrä. Nämä voi tarkistaa EMCDDA:n kotisivuillaan vuosittain Euroopan huumeraportin yhteydessä julkaistavasta Statistical Bulletin -tilastojulkaisusta [30]. Sieltä voi tarkistaa, että Suomessa vuonna 2020 absoluuttinen huumekuolemien määrä Selection B -määritelmää käyttäen oli 258 ja alle 25-vuotiaiden kuolemia oli 72. Näistä voidaan laskea, että Suomessa alle 25-vuotiaiden osuus kaikista huumekuolemista oli 28 prosenttia.

Kuten aiemmin todettu mm. Helsingin Sanomat ja Apu kirjoittivat, että Suomessa on suhteessa väestöön tai suhteessa väestön kokoon eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia. Kuten edellä käy ilmi, alle 25-vuotiaiden prosenttiosuuden laskemiseen ei kai millään tavalla käytetä väkilukua, joten miten kuvaaja voisi kertoa kuolemien määrästä suhteessa väkilukuun. 72 kuolemaa on 28 prosenttia 258:sta kuolemasta oli Suomen väkiluku 5 miljoonaa tai 75 miljoonaa. Väkiluku ei siis vaikuta kyseiseen prosenttilukuun, joten prosenttiluku ei kerro kuolemien määrästä suhteessa väkilukuun.

Kuvaajan perusteella voidaan sanoa, että Suomessa oli vuonna 2020 suurin alle 25-vuotiaiden huumekuolemien prosenttiosuus muihin kuvaajan maihin verrattuna, mikäli tiedot olisivat vertailukelpoisia eri maiden välillä. Tämä ei siis tarkoita, että Suomi olisi kärkimaa alle 25-vuotiaiden huumekuolemien absoluuttisessa määrässä tai alle 25-vuotiaiden huumekuolemien määrässä suhteessa väkilukuun. Lisäksi on syytä huomata, että alle 25-vuotiaiden huumekuolemien prosenttiosuuden taakse voi kätkeytyä minkä tahansa kokoisia lukemia. Suomessa alle 25-vuotiaita huumeisiin kuolleita oli noin 28 %. Tämä voisi tarkoittaa, että huumekuolemia oli yhteenä 20 kpl ja alle 25-vuotiaiden kuolemia oli 6 kpl tai yhtä hyvin, että kuolemia oli yhteenä 700 kpl ja alle 25-vuotiaiden kuolemia oli 196 kpl. Prosenttiluvuissa ensimmäisenä olemisen ei siis tarvitse vielä tarkoittaa, että olisi mitään huolestumisen aihetta. Huolestuttavaa olisi olla kärkijoukossa absoluuttisissa tai väkilukuun suhteutetuissa lukemissa. Alle 25-vuotiaiden prosenttiosuuksien tarkastelu Suomen sisällä eri vuosina voi kyllä olla mielenkiintoinen tieto evästämään Suomen huumepoliittista päätöksentekoa ja toimeenpanoa ilman minkäänlaista vertailua muihin maihin. Tällainen maan sisäisessä vertailussa saatu prosenttiluku ei ehkä kuitenkaan ole kaikkein käyttökelpoisin luku, jos lähdetään vertailemaan eri maiden tilastoja toisiinsa, koska väkiluvultaan pienten ja suurten maiden prosenttilukujen taakse kätkeytyvät absoluuttiset lukemat voivat olla täysin eri mittaluokassa.

2. Erot maiden väkiluvun mittasuhteissa

Jos on tarkoituksena vertailla eri maiden tilastoja toisiinsa, kannattaa palauttaa mieleen maiden väliset mittasuhde-erot. Vuoden 2022 väkilukuja arvioitaessa Euroopan maat sijoittuvat seuraaviin mittasuhteisiin:

20-100 miljoonan asukkaan maita on 5 kpl. Turkki ja Iso-Britannia kuuluvat tähän ryhmään.

10-20 miljoonan asukkaan maita on 7 kpl.

5-10 miljoonan asukkaan maita on 7 kpl. Norja ja Suomi kuuluvat tähän ryhmään.

0-5 miljoonan asukkaan maita on 8 kpl.

Tarkastelussa mukana olevien maiden väkiluvut löytyvät tämän artikkelin tilastoliitesivulta.

Suomen väkiluvun arvio vuodelle 2022 on noin 5,6 miljoonaa. Suomi kuuluu väkiluvultaan Euroopan unionin pienempiin maihin ja yli puolessa EU:n maissa on suurempi väkiluku kuin Suomessa. Väkiluvultaan suurin maa on Saksa noin 84,3 miljoonalla asukkaalla. Saksan väkiluku on noin viisitoista kertaa suurempi kuin Suomen. Olisiko mahdollista tai todennäköistä, että Suomessa voisi olla enemmän huumekuolemia tai alle 25-vuotiaiden huumekuolemia, kuin viisitoista kertaa isommassa Saksassa? Ainakin se olisi äärimmäisen huolestuttavaa, joten on syytä selvittää absoluuttiset huumekuolemien määrät sekä väkilukuun suhteutetut kuolemien määrät.

3. Huumekuolemien absoluuttiset ja per capita -määrät

3.1 Absoluuttiset huumekuolemien määrät

Kuten mainittu, Euroopan huumausaineraportin lopusta löytyy tilasto, josta voi nopeasti tarkistaa absoluuttiset huumekuolemien määrät. Lisäksi Euroopan huumeseurantakeskus julkaisee vuosittain Euroopan huumeraportin yhteydessä Statistical Bulletin -tilaston, josta löytyy eri maiden huumekuolemien absoluuttisia määriä myös ikäryhmittäin [30].

Sekä Euroopan huumausaineraportin lopusta löytyvän huumekuolemien tilaston määrät että viimeisimmän Statistical Bulletin -julkaisun huumekuolemien määrät on kerätty eri maista vuosina 2016-2020, joten Iso-Britannia voidaan mielekkäästi ottaa mukaan EU-maiden väliseen vertailuun myös aineiston ajallisen kontekstin näkökulmasta. Iso-Britannia on ollut mukana EMCDDA:n vastaavassa kuvaajassa vielä vuoden 2020 Euroopan huumeraportissa ja vuoden 2021 Statistical Bulletin -tilastojulkaisussa [31, 32].

Tämän artikkelin tilastoliitesivulla on Taulukko 1, johon on kerätty EMCDDA:n Statistical Bulletin 2021 ja 2022 -tilastoista eri maiden huumekuolemien määrät ikäryhmittäin ja yhteensä. Maat on järjestetty taulukossa huumekuolemien lukumäärän mukaan suurimmasta pienimpään. Kun tarkastellaan 15-64 -vuotiaita Iso-Britannia on ensimmäisellä sijalla 3284:llä huumekuolemalla (vuosi 2017), Saksa on sijalla kaksi 1125:llä kuolemalla (vuosi 2017) ja Suomi on sijalla yksitoista 258:lla kuolemalla (vuosi 2020).

Kun tarkastellaan huumekuolemien absoluuttisia määriä ja rajataan tarkastelu alle 25-vuotiaisiin (Taulukko 2 tilastoliitesivulla), niin Iso-Britannia on edelleen ensimmäisellä sijalla 175:lla kuolemalla. Saksa on sijalla kaksi 96:lla kuolemalla. Suomessa ei siis ole Euroopan tarkastelumaista eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia ja tämä ei ehkä ole niin yllättävää, kun vertailumaina on väkiluvultaan yli kymmenen kertaa isompia maita. Sen sijaan yllättävänä voisi pitää, että Suomi on kuitenkin sijalla kolme 72:lla huumekuolemalla, eikä jää kovin kauas Saksan lukemasta (tilastointivuodet eivät tosin täsmää keskenään).

3.2 Väkilukuun suhteutettu huumekuolemien määrä

Euroopan huumausaineraportin lopussa olevasta tilastoliitteessä löytyy myös tilastot siitä, kuinka monta huumekuolintapausta eri maissa oli miljoonaa asukasta kohden, kun tarkastelu rajataan 15-64 -vuotiaisiin.

Jos haluttaisiin jotenkin suhteuttaa eri maiden huumekuolemien määriä toisiinsa, niin absoluuttiset huumekuolemien määrät pitäisi suhteuttaa väkilukuun, koska maiden väkiluvut eroavat toisistaan niin merkittävästi, että ne eivät ole ollenkaan samassa mittakaavassa. Tilastoliitesivun Taulukossa 1 on myös sarake, jossa on huumekuolemien määrät miljoonaa asukasta kohden. Kansainvälisessä tilastoinnissa työikäisiksi yleensä määritellään 15-64 -vuotiaat ja tästä ikäryhmästä on saatavilla väestötilastoja [34]. Taulukossa on erikseen 15-64 -vuotiaiden huumekuolemien kokonaismäärät sekä kuolemien määrät miljoonaa 15-64 -vuotiasta asukasta kohden. Suurin osa huumekuolemista tapahtuu 15-64 -vuotiaille. On kuitenkin huomattava, että muutamissa maissa kuolemia on merkittävä määrä myös yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kun 15-64 -vuotiaiden huumekuolemien määrä suhteutetaan 15-64 -vuotiaiden väkilukuun, viiden kärki on Norja (84,9 kuolemaa per miljoona asukasta), Iso-Britannia (73,9), Ruotsi (73,4), Irlanti (73,2) ja Suomi (72,9). Tässä artikkelissa ei voitu tarkastella alle 25-vuotiaiden kuolemien väkilukuun suhteutettua määrää, koska artikkelia kirjoittaessa ei ollut tiedossa, mistä löytyisi tarkastelumaiden alle 25-vuotiaiden väkiluvut samoilta vuosilta, joilta huumekuolemat on tilastoitu. Se, että väkiluvultaan suhteellisen pienessä Suomessa on absoluuttisessa kuolemien määrässä mitattuna kolmanneksi eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia antaa kuitenkin syytä olettaa, että myös väkilukuun suhteutettu kuolemien määrä voisi olla kärkipäässä.

Alla vielä samaan taulukkoon kerättynä kymmenen maata, joissa alle 25-vuotiaiden absoluuttisten huumekuolemien määrät ovat suurimmat. Lisäksi taulukossa on kaikenikäisten absoluuttiset huumekuolemat sekä huumekuolemat per miljoona 15-64 -vuotiasta asukasta.

Taulukko: EU:n maiden, Turkin, Norjan ja Ison-Britannia väkiluvut, huumekuolemien määrät alle 25-vuotiailla, huumekuolemien kokonaismäärät ja väkilukuun suhteutetut huumekuolemien määrät. Järjestetty alle 25-vuotiaiden kuolemien määrien mukaan. [57]

Suomessa oli vuonna 2020 väkilukuun suhteutettuna paljon huumekuolemia. Edellä mainitut tilastotiedot havainnollistavat, että Suomi saadaan sijoittumaan huumekuolemissa hyvin monella eri tapaa muihin maihin nähden riippuen, mitä mittaria valitaan tarkastella. Mutta onko eri maiden kuolintilastojen vertailu ylipäätään mielekästä ja ovatko eri maiden tilastot vertailukelpoisia?

4. Onko eri maiden tiedot huumekuolemien määristä vertailukelpoisia?

Kuten mainittu, Euroopan huumeraportissa olevan kuvaajan yläpuolella olevassa huomautuksessa mainitaan, että maiden väliset vertailut eivät välttämättä ole luotettavia menetelmällisten erojen ja joissakin maissa esiintyvän aliraportoinnin vuoksi. Raportin lopusta löytyvän liitetaulukon A6 alla todetaan myös, että yliannostustietojen tulkinnassa on noudatettava varovaisuutta ja että menetelmälliset erot on huomioitava maiden välisissä vertailuissa [2]. Jotta erot raportoinnissa ja menetelmissä voitaisiin ottaa huomioon, tässä kappaleessa tuodaan esiin, minkälaista tietoa niistä löytyy muista EMCDDA:n julkaisuista.

4.1 Mitä Statistical Bulletin sanoo menetelmällisistä eroista

Statistical Bulletin -julkaisussa on myös methods and definitions -osio, jossa kerrotaan, miten mikäkin tieto on kerätty. Huumekuolemien osalta kyseisessä osiossa on mm. seuraavia mainintoja [34]:

“The EMCDDA encourages countries to both harmonise their data collection and reporting. Nevertheless, differences in the availability of autopsies and in coding practices between countries will influence the interpretation and comparability of the results.”

“At present, national mortality statistics are improving in most countries and their definitions are becoming more comparable, or with slight differences, to the common EMCDDA definitions. However, overdose data, especially the European cumulative total must be interpreted with caution. Among the reasons for this are systematic under-reporting in some countries, differences in the ways toxicological examinations are being conducted and registration processes that can result in reporting delays.”

Edellä mainituista kohdista voisi kenties jo sinällään tulkita, että kaikkien maiden tiedot eivät ole vielä nykyisellään keskenään vertailtavissa. Olisi kuitenkin hyvä saada konkreettista tietoa siitä, kuinka merkittävistä eroista puhutaan. Erityisesti tehtyjen kuolinsyytutkimusten määrä ja laatu saattaisivat olla keskeisiä muuttujia. Voiko olla, että joissain maissa on resursoitu kuolinsyytutkimuksiin merkittävän eri tasoisesti kuin toisissa maissa. Kenties tutkimukset ovat kalliita, resursseja on rajallisesti ja joissain maissa on valittu priorisoida muita asioita resurssien käytössä. Jos kuolinsyitä ei tutkita kunnolla, niin huumekuolemia voi jäädä havaitsematta ja silloin ne eivät päädy tilastoon. Statistical Bulletinin huumekuolemien menetelmäosiossa todetaan myös [34]:

“The difference in the national practices of coding the causes of deaths implies that direct comparisons between countries in the numbers or rates of DRDs [drug-related deaths] should be made with caution. However, the trends observed can give valuable insight if methods are maintained consistently within a country, especially when interpreted together with other drug indicators.”

Eli huumekuolintilastot voivat kyllä olla tärkeää tietoa, mutta niiden arvo on ennen kaikkea kehitystrendin seurannassa maan sisäisessä tarkastelussa ja varsinkin yhdistettynä muihin tietoihin. EMCDDA ei vaikuta antavan mielikuvaa, että maiden välinen vertailu olisi relevantti käyttötarkoitus kuolintilastoille.

4.2 Poimintoja EMCDDA:n huumekuolemien usein kysytyt kysymykset -sivulta 

EMCDDA vaikuttaa monesti päivittävän vuosittaisen huumeraportin ja Statistical Bulletinin julkaisun jälkeen huumekuolemia koskevaa usein kysyttyjen kysymysten (FAQ) osiota kotisivuillaan [35]. Vuoden 2022 päivityksen yhteydessä EMCDDA julkaisi huumekuolemiin liittyvän videon, jossa myös kerrotaan miksi on hankala saada luotettavaa tietoa huumekuolemien määrästä.

4.21 Menetelmälliset erot

Videolla mainitaan seuraavat tekijät, jotka hankaloittavat luotettavan tiedon saamista

• onko tehty ruumiinavaus ja toksikologiset tutkimukset, kun epäillään huumekuolemaa 

• toksikologisen laboratorion toimintatavat ja käytettävissä olevat välineet

• miten kuolema on kirjattu kuolintodistukseen

• kuinka tieto välittyy ja koodataan tietokantoihin

Esimerkkinä edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksesta vuoden 2017 Euroopan huumausaineraportissa todetaan [36]:

“Jos keskitytään maihin, joiden raportointijärjestelmä on suhteellisen luotettava, vuoden 2014 tarkistetuissa tiedoissa vahvistetaan, että yliannostuskuolemien määrä on lisääntynyt Espanjassa, kun taas Liettuassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2014 havaittu yliannostuskuolemien määrän lisääntyminen on jatkunut vuonna 2015. Nousua on nyt havaittu myös Saksassa ja Alankomaissa. Ruotsissa on myös havaittu selvä nouseva suuntaus, vaikka tämä voi osittain johtua tutkimus-, koodaus- ja raportointikäytäntöjen muutosten yhteisvaikutuksista. Turkissa yliannostuskuolemat ovat edelleen lisääntyneet, mutta tämä näyttää lähinnä johtuvan tietojenkeruun ja raportoinnin parantumisesta.”

4.22 Tilastointivuoden merkitys

Huumekuolemien FAQ:sta löytyy kysymys otsikolla “Are the numbers of drug-induced deaths similar across different countries?”. Vastauksessa kerrotaan kuolemien epäsuhtaisesta jakautumisesta ja tarjolla on myös pylväsdiagrammi, jossa tarkastelumaat on järjestetty huumekuolemien määrissä suurimmasta pienimpään, kun huumekuolemat on rajattu 15-64 -vuotiaisiin. Kannattaa huomata, että Iso-Britannia ei ole mukana tarkastelussa. Vastaavat tiedot löytyvät tarkemmin myös FAQ:n loppupuolelta taulukosta 1 [35].

Kuva: Frequently asked questions (FAQ): drug overdose deaths in Europe, EMCDDA 31.8.2022 [35]

Kuvaajassa on alaviite, jossa todetaan, että Saksalle ei ollut saatavissa vuoden 2020 tilastolle ikäjaottelua, joten Saksan osalta mukana on kaikki kuolemat eikä vain 15-64 -vuotiaiden. Statistical Bulletinissa on Saksalle huumekuolemien ikäjaotellut tilastotiedot saatavilla vuodelta 2017 ja tuolloin Saksassa ei raportoitu yhtään alle 15-vuotiaan kuolemaa. Yli 65-vuotiaiden kuolemia oli viisi kappaletta. Jos Saksassa olisi yhtä vähän ikärajauksen ulkopuolella olevia kuolemia vuonna 2020, niin Saksan pylväs olisi kuvaajassa joka tapauksessa selkeä ykkönen.

Huomionarvoista on kuitenkin, että Euroopan huumeraportin liitetilastossa ja FAQ:ssa Saksalle ilmoitetaan vuoden 2020 huumekuolemien määräksi 1581 mutta Statistical Bulletinissa tilastovuotena on 2017 ja huumekuolemien määränä on 1125. Ero on valtava, joten on ymmärrettävää, että EMCDDA on priorisoinut tuoreempaa tietoa, kuin ikäryhmiin jaettavissa olevaa tietoa. Jos vastaavasti tarkastellaan Suomen huumekuolemien kehitystä, niin vuoden 2017 huumekuolemien määrä (200 kpl) oli merkittävästi pienempi kuin vuonna 2020 (258 kpl). On epäselvää voiko Saksan vuoden 2017 lukuja vielä vertailla vuoden 2020 tilastoihin, jos vuoden 2020 tilastotiedot vielä täsmentyvät. Vaikuttaa kuitenkin olevan oleellisen merkittävää, minkä vuoden tietoja vertaillaan. Jos eri maiden tilastoja pitäisi vertailla toisiinsa, eikö tilastointivuosi pitäisi olla joka maan osalta sama?

Sekä Euroopan huumausaineraportissa että Statistical Bulletinissa eri maiden huumekuolemien tilastointivuosien vaihteluväli on 2016-2020. Jos halutaan saada mahdollisimman monta maata vertailuun, niin 2016 vuoden tiedot olisivat tuoreimmat tiedot, joita voitaisiin mistään maasta käyttää. Jos taas priorisoidaan tiedon tuoreus, pitäisi vertailusta jättää pois maat, joidenka vuoden 2020 tilastot eivät ole vielä valmistuneet. Tällöin monia isoja maita jäisi vertailun ulkopuolelle.

4.23 Väkilukuun suhteutetut kuolinmäärät

Toinen mielenkiintoinen FAQ:n kysymys on “Is the drug-induced deaths rate (deaths/population) similar across countries?”. Vastauksessa kerrotaan Euroopan keskiarvoksi 15 kuolemaa miljoonaa asukasta kohden vuonna 2020, mutta että Pohjois- ja Itä-Euroopassa luvut ovat korkeampia ja toisaalta, että maiden välinen vertailu on ongelmallista joidenkin maiden aliraportoinnin takia. Osion kuvaajaan on valittu muutamia maita, joissa on melko eri määrä väkilukuun suhteutettuja kuolemia, mutta kaikissa taso on kuitenkin Euroopan keskitason yläpuolella. Kuvaajassa kuitenkin nähdään, että kaikissa valituissa maissa kehitys on ollut melko maltillista, paitsi Virossa, jossa oli 2010-luvulla fentanyyliepidemia, joka sitten ainakin hetkellisesti rauhoittui. Kuvaaja antaa yhdenlaisen esimerkin siitä, miltä näyttää väkilukuun suhteutettu kuolemien määrä ja milloin se voi olla merkittäviä tapahtumia heijastava trenditieto [35].

Kuva: Frequently asked questions (FAQ): drug overdose deaths in Europe, EMCDDA 31.8.2022 [35]

4.24 Erot maiden kuolinrekistereissä

Huumekuolemien FAQ:ssa on myös metodologiaa käsittelevä osio, jossa on muutama mielenkiintoinen kysymys. Yksi kysymys on “What sources of information are used in different countries?”. Vastauksesta löytyy karttakuva, joka havainnollistaa, miten kirjavasti eri maissa eri rekisterit tai niiden yhdistelmä ovat käytössä. Lisäksi seuraavan kysymyksen karttakuvassa esitetään, kumman rekisterin tietoja minkäkin maan osalta pidetään luotettavampana ja käytetään tiedonlähteenä EMCDDA:n julkaisuissa [35].

4.25 Onko eri maiden kuolintilastot vertailtavissa keskenään

Erityisen kiinnostava on metodologiaosion kysymys “Are the data comparable among countries?”. Vastauksessa kerrotaan lyhyesti mitkä kaikki maan huumetilanteeseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa huumekuolemien määrään. Lisäksi luetellaan tunnettuja eroavaisuuksia maiden huumekuolemien havaitsemisessa ja tilastoinnissa. Näitä eroavaisuuksia on tässä artikkelissa jo lueteltu aiemminkin, mutta tässä yksi keskeinen sitaatti [35]:

“Countries also have different levels of forensic laboratory capacity and different standard procedures for post mortem toxicological investigations of suspected drug-induced deaths. These factors have an impact on the sensitivity of analyses and hence on the comparability of the data within and across countries.”

4.3 Lääketieteellinen ja oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys

Suomessa jokaisen vainajan kuolemansyy on selvitettävä joko lääketieteellisen tai oikeuslääketieteellisen järjestelmän mukaisesti.

Lääketieteellinen kuolemansyynselvitys tehdään, jos kuoleman tiedetään johtuneen sairaudesta ja vainaja on ollut viimeisen sairautensa aikana lääkärin hoidossa. Lääketieteellinen kuolemansyyntutkimus voi perustua lääkärin potilaan eläessä tekemiin tutkimuksiin, potilaan terveystietoihin tai lääketieteelliseen ruumiinavaukseen. Lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen näiden tietojen perusteella. Suurimmassa osassa kuolemista menetellään näin. Lisäksi tietyissä tapauksissa voidaan tehdä lääketieteellinen ruumiinavaus, mutta siihen tarvitaan vainajan läheisen suostumus [37].

Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973) 7 § mukaan poliisin on tutkittava vainajan kuolemansyy eli suoritettava oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen mm. silloin kun kuoleman on aiheuttanut tapaturma, itsemurha, rikos, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai on syytä epäillä jotain niistä [38]. Huumekuolemista valtaosa on myrkytyskuolemia, joten suurin osa huumekuolemista pitäisi Suomessa tilastoitua oikeuslääketieteellisten kuolemansyynselvitysten kautta.

Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973) 7 ja 9 § mukaan oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittämiseen kuuluu poliisin suorittaman tutkinnan lisäksi lääkärin suorittama ulkonainen ruumiintarkastus sekä tarvittaessa oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus [38]. Oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen sisältyy ruumiinavauksen lisäksi usein lisätutkimuksia, kuten oikeuskemialliset tutkimukset [39]. Oikeuskemialliset tutkimukset tehdään koko Suomen osalta keskitetysti THL:n oikeustoksikologiayksikössä Helsingissä [40].

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on avannut sivuillaan lääketieteellisten ja oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrien kehitystä vuoteen 2017 asti. Valviran tietojen mukaan lääketieteellisten ruumiinavausten määrä on vähentynyt vuodesta 1975 lähtien, jolloin niitä tehtiin 21 %:lle kuolleista. Vastaava osuus vuonna 2017 oli 4,3 %. Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrä taas oli huipussaan vuonna 2007, jolloin sellainen tehtiin 24 %:lle kuolleista. Tämän jälkeen osuus on laskenut 15,9 %:iin vuonna 2017 [37]. Kuolleiden ja ruumiinavausten tuoreimmat lukumäärät voi tarkistaa tilastokeskuksen sivuilta. Vuonna 2021 kuolleita oli 57 632, lääketieteellisiä ruumiinavauksia 2076 (3,6%) ja oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia 8089 (14%) eli tehtyjen ruumiinavausten määrä on edelleen vähentynyt [41, 42].

THL:n sivuilla julkaistun tiedon mukaan vuonna 2018 oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehtiin 16 %:lle kuolleista, ja näistä useammassa kuin 75 %:ssa tehtiin myös oikeuskemiallinen tutkimus [40].

Huumemyrkytyskuoleman toteamiseksi pitäisi oletettavasti tehdä oikeuskemiallinen tutkimus. Niitä ei kuitenkaan tehdä automaattisesti kaikille kuolleille. Kynnys tehdä oikeuskemiallinen tutkimus voi vaihdella maittain. Jotta voisimme vertailla eri maiden kuolintilastoja, olisi hyvä tietää, miten vertailumaissa on säännelty kuolemansyyn selvittämistä ja miten viranomaisia velvoitetaan etenkin kemiallisten tutkimusten tekemiseen.

4.4 Erot ruumiinavausten yleisyydessä ja laadussa

EMCDDA järjestää vuosittain huumekuolemien asiantuntijoiden tapaamisia. Näiden tapaamisten esityksiä ja tuotoksia on saatavilla EMCDDAn nettisivuilla.

Vuoden 2016 tapaamisen aineistoissa on esitys nimeltä “ICD coding issues, data flow and consistency between special and general registries” [43]. Esitys alkaa kuvaajalla, jossa maita on suuruusjärjestyksessä sen mukaan, kuinka paljon maassa on huumekuolemia per miljoona 15-64 -vuotias. Kuvaajan otsikkona on, ovatko nämä määrät vertailukelpoisia.

Esityksessä mainitaan myös, että se kuinka monelle prosentille kuolleista tehdään ruumiinavaus vaihtelee suuresti maiden välillä ja samoin ruumiinavausten laajuus ja minkälaisia toksikologisia kokeita tehdään. Esityksen slaidissa 10 on taulukko siitä kuinka monessa prosentissa kuolemista tehdään ruumiinavaus eri maissa. Taulukon lähteenä on European Health for All database (HFA-DB). Kyseinen tietokanta on avoin ja sieltä voi hakea indikaattoria Autopsy rate (%) for all deaths [44]. 

Tässä tietokannasta muutamia esimerkkejä:

Korkea ruuminavausten määrä ei ehkä sinänsä ole itseisarvo huumekuolemien havaitsemiseksi. Merkitystä on erityisesti sillä, missä osassa tapauksia tehdään toksikologisia tutkimuksia. Koska tutkimukset eivät ole ilmaisia, on pyrittävä tehokkaasti tunnistamaan, milloin asia on syytä tutkia ja milloin ei. Lopputulos lienisi erilainen, jos tutkimuksia tehdään vähän ja laadukkaasti tai jos tutkimuksia tehdään paljon mutta pintapuolisemmin. Ero esimerkiksi Alankomaiden ja Ison-Britannian välillä on kuitenkin kymmenkertainen. Vaikka kaikkien Alankomaissa tehtyjen ruumiinavausten yhteydessä tehtäisiin toksikologinen tutkimus, niiden osuus olisi oletettavasti silti pienempi kuin toksikologisten tutkimusten osuus Isossa-Britanniassa. Voidaanko näin suuren eron omaavien maiden huumekuolintilastoja vertailla toisiinsa?

Euroopan maiden huumekuolintilastojen vertailtavuus on herättänyt huomiota Suomessa ennenkin. Vuonna 2017 uutisoitiin, että Suomessa tärkein huumemyrkytyskuolemissa mukana oleva opioidi ei olekaan heroiini, vaan korvaushoidossa käytettävä buprenorfiini (Subutex), kun sitä käytetään yhdessä rauhoittavien lääkkeiden tai alkoholin kanssa. Samalla esitettiin, että Suomen Euroopan keskitasoa korkeampi huumekuolleisuus on osittain harhaa. Tämän kerrottiin johtuvan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuskemisti Pirkko Kriikun mukaan siitä, että Suomessa huumekuolemia huomataan ja tilastoidaan paremmin. Kriikun mukaan Suomessa tehdään huomattavasti enemmän ruumiinavauksia ja seula on tiiviimpi kuin useissa maissa [45].

Suomen korkeaan oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten ja oikeuskemiallisten tutkimusten tekemisen tasoon on kiinnitetty huomiota myös vuosien 2008–2010 ja 2011–2013 myrkytyskuolemia koskevissa tutkimusjulkaisuissa [46, 47]. Tuohon aikaan myös Tanskassa tutkittiin, miten oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrän lisääminen Suomen tasolle lisäisi kuolintilastojen tarkkuutta [48].

Lisäksi EMCDDA on julkaissut vuonna 2019 tutkimuksen, jossa vertailtiin lukuisia eri huumekuolemia tutkivia laboratorioita Euroopassa. Tutkimukseen kannattaa tutustua, jos haluaa perehtyä tarkemmin teknisiin yksityiskohtiin. Tutkimuksen tiivistelmässä todetaan laboratorioiden eroista [49]:

“The mapping survey was conducted in 2017 and 2018 in 54 forensic toxicology laboratories in Europe. It looked at their technical equipment, analytical strategies and standards for post-mortem investigations, their technical coverage of typical drugs of abuse with special reference to NPS, their reporting standards and potential hindrances to their daily work. The study showed that the analytical strategies, standards for post-mortem investigations and methods used across Europe still vary. The report highlights the consequences of the different practices for monitoring DRD. It presents suggestions for improving the completeness and comparability of forensic toxicological data available on DRD cases.”

4.5 Huumekuolemien keskittymä Skotlannissa ja vertailtavien yksiköiden kokoerojen merkitys

EMCDDAn vuoden 2019 huumekuolemien asiantuntijoiden tapaamisen aineistoissa on esitys nimeltä “Update on the general overdose crisis in Scotland” [50]. Skotlanti on Ison-Britannian valtioon kuuluva maa, jonka väkiluku on lähes sama kuin Suomella. Esityksessä kerrotaan Skotlannin huumekuolemista, joidenka määrä nousi jyrkästi 2010-luvun aikana tasolle, joka (väkilukuun suhteutettuna) vertaantuu Pohjois-Amerikan opioidikriisin tuottamiin kuolinmääriin. Skotlannin tilanne on huolestuttava, ja se on myös hyvä esimerkki siitä, miten tilastoluvuista voidaan löytää isomman alueen keskiarvoa suurempia keskittymiä, kun tarkastellaan isompaan alueeseen sisältyviä pienempiä alueita.

Vertaa

1. EU:n taso 23.7 kuolemaa per miljoona 15-64 -vuotiasta (European drug report 2020) [31]

2. Ison-Britannian taso 76 kuolemaa per miljoona 15-64 -vuotiasta vuonna 2017 [31]

3. Skotlannin taso 229 kuolemaa per miljoona 15-64 -vuotiasta vuonna 2017 [51] (ja 327 vuonna 2020 [52])

4. Skotlannin suhdeluku on keskiarvo kaikkien Skotlannin hallintoalueiden suhdeluvuista. Skotlannin sisällä Glasgown metropolialueen (Helsingin metropolialueeseen verrattava väkiluku) suhdeluku on suurin ja se on yli kaksinkertainen Ylämaan (Tampereeseen verrattava väkiluku) suhdelukuun verrattuna (2020) [53], joten Glasgown metropolin suhdeluku on oletettavasti vielä suurempi kuin koko Skotlannin keskiarvo.

Tällä tavalla kohdentamalla tarkastelua pienempiin väestöalueisiin, voidaan löytää kuolemien keskittymiä. Tällaisten keskittymien keskiarvojen ja isompien alueiden keskiarvojen vertailu keskenään ei välttämättä ole mielekästä, koska isompaan otantaan on mahdollista sisältyä paljon sisäistä vaihtelua. Luxemburgin valtiossa ja Glasgown kaupungissa on suurin piirtein saman verran asukkaita. Jos voimme verrata Euroopan huumeraportin kuvaajassa Luxemburgia ja Saksaa, emmekö voisi vertailla myös Glasgowta ja Saksaa. Kuvaajasta voisi tulla hyvin erilainen, jos siinä esitettäisiin valtioiden sijaan väestömäärältään enemmän samankokoisia yksiköitä.

Kun vertaillaan hyvin isoja ja hyvin pieniä väestökokonaisuuksia, edes väkilukuun suhteutettu kuolinmäärä ei välttämättä tuo vertailtavia yksiköitä keskenään yhdenvertaiseen asemaan. Äärimmäisenä esimerkkinä: kannattaako vertailla Suomea ja Yhdysvaltoja, jossa on 330 miljoonaa asukasta ja 50 osavaltiota. Parempi vertailukohde Suomelle voisi olla sellaiset osavaltiot, joidenka väliluku on mittasuhteiltaan samassa mittaluokassa Suomen kanssa. Yhdysvalloille parempi vertailukohde voisi olla Euroopan unioni, jossa on 27 jäsenvaltiota ja noin 450 miljoonaa asukasta. Vaikka kuolemien määrän suhteuttaisi väkilukuun, on isomman väestöalueen suhdeluku aina suuremman alueen keskiarvo. Suuremman alueen sisältä voisi kuitenkin löytyä vertailu-alueen kokoisia alueita, joissa suhdeluku on suuremman alueen keskiarvoa suurempi tai pienempi.

Katsauksen yhteenveto

Euroopan huumausaineraportissa käytetyt tilastotiedot eri maiden huumausainekuolemien määristä ovat vuosilta 2016-2020. Iso-Britannia oli tuona aikana EU:n jäsen, joten se on hyvä ottaa mukaan tarkasteluun, jos vertaillaan huumausainekuolemien määriä EU:n tai Euroopan maiden kesken. Kolmen kärki suurimmasta pienimpään niin 15-64 -vuotiaiden kuin alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa oli Iso-Britannia (tiedot vuodelta 2017), Saksa (tiedot vuodelta 2017) ja Suomi (tiedot vuodelta 2020). Euroopan huumausaineraportin ei voida sanoa osoittavan, että Suomessa olisi ollut vuonna 2020 eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia EU:ssa.

15-64 -vuotiaiden väkilukuun suhteutetuissa huumekuolemissa viiden kärki suurimmasta pienimpään oli Norja (84,9 kuolemaa per miljoona asukasta), Iso-Britannia (73,9), Ruotsi (73,4), Irlanti (73,2) ja Suomi (72,9). Alle 25-vuotiaiden vastaavia lukuja ei saatu selvitettyä, koska ei ollut tiedossa, mistä saisi tämänikäisiin rajattuja väestömääriä. Euroopan huumausaineraportissa tai EMCDDA:n muissa materiaaleissa ei ole myöskään julkaistu eri maiden väkilukuun suhteutettuja alle 25-vuotiaiden huumekuolemien määriä. Euroopan huumausaineraportin ei voida sanoa osoittavan, että Suomessa olisi ollut vuonna 2020 EU-maista eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia väkilukuun suhteutettuna.

Mutta vaikka Suomi olisikin ollut tilastoja vertaillessa alle 25-vuotiaiden kuolemissa ykkönen, eivät tilastot ole kaikkien maiden välillä välttämättä vertailukelpoisia. Eri maiden huumekuolintilastojen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa, miten herkästi kuolemansyytä lähdetään selvittämään, toksikologisen laboratorion toimintatavat ja välineet, miten kuolema kirjataan kuolintodistukseen sekä miten tieto välittyy tietokantoihin.

Vertailtavuuteen vaikuttaa myös tiedon keräämisen ajankohta. Huumekuolemien määrä vaikuttaa olevan merkittävässä nousussa monin paikoin, jolloin muutaman vuoden ero tarkasteluvuodessa voi tuoda merkittävän eron tilastolukemaan. Esimerkiksi Saksassa ilmoitettiin vuoden 2020 huumekuolemien määräksi 1581 ja vuoden 2017 huumekuolemien määräksi 1125. Tilastotiedot tulisi katsoa eri maiden välillä vertailukelpoisiksi vain, jos ne ovat samalta vuodelta.

Joidenkin maiden välillä on jopa kymmenkertainen ero siinä, kuinka useassa kuolintapauksessa tehdään ruumiinavaus. Ruuminavausten määrän lisäksi tilastotiedon tarkkuuteen vaikuttaa ruumiinavausten laatu. Tuoreen EMCDDA:n tutkimuksen mukaan laboratorioiden toimintatavat ja tutkimusmenetelmät eroavat toisistaan. 

Vertailtavuuteen vaikuttaa myös ovatko alueet väestömäärältään suurin piirtein samassa mittaluokassa. Isossa-Britanniassa oli 73,9 huumekuolemaa per miljoona 15-64 -vuotiasta (vuonna 2017) ja Suomessa vastaava luku oli 72,9 (vuonna 2020). Mutta väkiluvultaan Suomen kokoisessa Skotlannissa vastaava luku oli vuodesta riippuen 229 (vuonna 2017) tai 327 (vuonna 2020). Näillä lukemilla Suomen kokoinen Skotlanti ohittaa muut maat tilastoissa moninkertaisesti. Vertailtaessa väkiluvultaan suuria ja pieniä maita, edes väkilukuun suhteutettu kuolinmäärä ei välttämättä tuo kaikkia maita keskenään yhdenvertaiseen asemaan.

Vaikuttaa siltä, että ainakaan kaikkien EU-maiden huumekuolintilastot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Huumekuolintilastojen arvo onkin enemmän maan sisäisen kehitystrendin seurannassa. Esimerkiksi Viron huumekuolintilastot 2010-luvun ajalta heijastelevat Viron fentanyyliepidemian nousua ja laskua.

Pohdinnat

Suomessa on eniten nuorten huumekuolemia Euroopassa - Totta vai tarua

Kyseistä väittämää on esitetty joko niin, että Suomessa on eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia EU:ssa tai Euroopassa, tai sitten, että Suomessa on näitä kuolemia eniten suhteellisesti tai suhteessa väestöön tai suhteessa väestön kokoon. Tässä artikkelissa on osoitettu, että ensimmäinen väittämä ei pidä paikkaansa ja toisesta väittämästä ei löydy tietoa Euroopan huumausaineraportista tai monesta muusta EMCDDA:n julkaisusta, eikä tietoa pystytty tässä artikkelissa muutenkaan selvittämään. Lisäksi kaikkien maiden huumekuolintilastot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Väittämälle ei vaikuta löytyvän totuuspohjaa.

Tämä artikkeli toivottavasti on syventänyt tietämystä saatavilla olevista huumekuolintilastoista sekä niiden taustoista. Tämä toivottavasti auttaa hahmottamaan, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, jotta voisimme vertailla joidenkin maiden huumekuolilintilastoja. Tämä tieto tulee kenties tarpeeseen, kun eri maiden tilastoihin pyritään seuraavan kerran vetoamaan päihdepolitiikasta keskustellessa. Huumekuolintilastojen eroja on aiemmin tuotu esiin ainakin Portugalin huumepolitiikan erinomaisuuden osoituksena.

Huoli on aiheellinen, vaikka Suomi ei olisikaan tilastojen ykkönen

Sekä alle 25-vuotiaiden että 25-44 -vuotiaiden huumekuolemat ovat kuitenkin lisääntyneet Suomessa jyrkästi 2010-luvun loppupuoliskolla.

Kuvaaja: Huumemyrkytyskuolemat ikäryhmittäin 2005-2021 [54]

Muiden maiden tilanteeseen vertailemista oleellisempaa kai olisi se, mikä on kehityssuunta omassa maassamme. Vaikka olisimme Euroopan ykkösiä, mutta kuolemien määrä olisi ollut laskusuunnassa jo viimeiset viisi vuotta, niin ehkä arvioisimme, että teemme oikeita asioita ja pidetään kiinni hyvästä kehityssuunnasta. Jos taas kehityssuunta olisi jatkuvasti nousussa, olisi syytä miettiä tilanteeseen reagoimista, oli sijoituksemme muihin maihin verrattuna mikä hyvänsä. On kuitenkin hyvä, että asia on saanut näkyvyyttä ja Onnettomuustutkintakeskus alkaa selvittämään nuorten huumekuolemia.

Epäeksaktit väittämät ja niiden vaikutus misinformaation syntyyn

Yksi muunnos väittämästä kuului myös niin, että Suomi on EU:n tai Euroopan kärkimaa alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa. Tämän väittämän todenperäisyyteen on vaikea ottaa kantaa, koska yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta, kärkimaan merkitystä ei ole avattu. Mitä siis tarkoittaa, että jokin maa on kärkimaa? Tarkoittaako se, että maa on jossain tilastossa ykkössijalla, vai että maa on yksi kärkimaista ja on tässä mielessä kärjessä? 

Ehkä tässä tapauksessa osansa misinformaation syntymisessä on epämääräisellä ilmaisulla kärkimaa. Sen voisi yhtäältä tulkita tarkoittavan ykkössijaa, mutta toisaalta se voisi myös tarkoittaa kärkimaiden joukkoon kuulumista. Kun alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa kärkimaita ovat Iso-Britannia, Saksa ja Suomi, niin voitaisiin varmaan sanoa, että Iso-Britannia on kärkimaa, Saksa on kärkimaa ja Suomi on kärkimaa. Jos kerrotaan vain tietyn maan olevan kärkimaa, siitä voi helposti tehdä tulkinnan, että kyseinen maa on nimenomaan ykkössijalla. Koska tällainen epämääräinen ilmaisu voi olla harhaanjohtava, olisi suositeltavampaa ilmaista väittämä tavalla tai toisella tarkemmin. Jotkin artikkelissa viitatut tahot olivatkin ilmaisseet Suomen kuuluvan kärkimaihin, mistä käy paremmin ilmi, että kärkimaita on enemmän kuin yksi. Toinen asia on arvioida, onko sopivaa puhua kärkimaista monikossakaan, jos kaikkien vertailujoukkoon kuuluvien maiden tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

Voi olla, että joidenkin maiden lukemat ovat keskenään melko vertailukelpoisia, mutta ei varmaankaan voida olettaa, että kaikkien maiden lukemat olisivat nykyisellään keskenään vertailukelpoisia. Jos joidenkin maiden tiedot katsotaan olevan riittävän vertailukelpoisia, niin vertailu olisi hyvä rajata vain näihin maihin. Jos eri maiden tietoja kuitenkin vertaillaan, olisi hyvä vähintään tuoda esiin myös EMCDDA:n näkemys, että tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Samoin on tehty esimerkiksi koronakuolintilastoista uutisoitaessa [55].

Virheellisen tulkinnan vakiintuminen yleistiedoksi on muistutus kriittisen ajattelun tarpeellisuudesta

Vaikuttaa, että osansa misinformaation syntymisellä on myös sillä, että huumeraportin kuvaajaa on tulkittu huolimattomasti. Kuvaajasta jonkin kokonaisuuden hahmottaminen on helpompaa kuin tekstistä tai taulukosta. Mutta jos tutkimuksista katsotaan vain kuvat ja jätetään lukematta itse tutkimus, niin tulkinnat saattavat mennä väärin. On tärkeää huomata, että EMCDDA on kuvaajan yhteydessä katsonut tarpeelliseksi ilmaista, että eri maiden vertailemiseen tulee suhtautua varauksella. EMCDDA ei ehkä ole julkaissut kuvaaja sillä tarkoituksella, että maita vertaillaan, vaan siitä syystä, että kuvaaja on näppärämpi tapa ilmaista iso määrä tietoa tiiviissä paketissa. Raportin lopusta löytyy saman tyyppistä tietoa ilmaistuna taulukoissa, mutta taulukoista asioiden hahmottaminen on työläämpää.

Kuvaajan huolellista tulkintaa voi myös vaikeuttaa se, jos on jo etukäteen syötetty ajatus siitä, mikä tulkinta kuvaajasta pitäisi tehdä. Tällainen ennakkoluulo kuvaajan merkityksestä voi ohjata kuvaajasta tehtävää tulkintaa. Lisäksi kannattaa olla korostetun kriittinen juuri silloin, kun vastaanottaa sellaista tietoa, joka sopii omaan narratiiviin, koska silloin kriittisen ajattelun tarjoamat puolustuskeinot saattavat olla tavallista löysemmässä.

Euroopan huumeraportin arvostus luotettavana lähteenä kenties vähentää taipumusta kyseenalaistaa raporttiin viittaavia väittämiä. Voi olla vaikea uskoa, että ihmiset sanoisivat Euroopan huumeraportissa sanottavan jotain, mitä siellä ei sanota. Pitäisi kuitenkin aina muistaa tarkistaa lähteet, vaikka kuinka luotettavat tahot viittaisivat kuinka luotettavaan lähteeseen. Luotettavaakin lähdettä voi tulkita väärin.

Voi olla, että moni onkin huomannut, ettei kuvaaja huomautuksineen näytä kertovan sitä, mitä väitetään, mutta tämän havainnoin tuominen keskusteluun voi näyttäytyä hyvin työläänä, etenkin jos virheellinen tulkinta on jo vakiintunut yleistiedoksi.

Lisäksi sensaatiohakuinen tilastotiedon valikointi saattaa johtaa siihen, että muut oleelliset asiat jäävät huomiotta. Esimerkiksi Euronewsin saksalaiset toimittajat ovat tulleet Suomeen tekemään juttua EMCDDA:n kuvaajan perusteella [56], vaikka Saksassa huumekuolemien määrä on noussut noin 40 %:lla muutamassa vuodessa ja Skotlannin väkilukuun suhteutettu huumekuolemien määrä ohittaa moninkertaisesti muut Euroopan maat.

Tarkistaminen tavaksi

On sinänsä yhdentekevää, miten Suomi sijoittuu tilastoissa muihin maihin verrattuna. Väärä tieto Suomen tilastosijoituksesta tuskin on kovin haitallista, joskin se voi viedä huomiota oleellisemmalta seikalta, eli Suomen omien tilastojen kehityksen tarkastelulta. Tämä tapaus on kuitenkin oiva esimerkki siitä, miten julkinen keskustelu voi edelleen sisältää ja synnyttää uutta huumeisiin liittyvää misinformaatiota, sekä miksi erikoiset väittämät kannattaisi aina tarkistaa.

Vaikka mediassa sanotaan jotain kuinka luotettavaan asiantuntijaan tai lähteeseen viitaten, se ei välttämättä ole totta. Kannattaa muistaa kriittisen ajattelun sanonta: epätavalliset väittämät vaativat poikkeuksellisia todisteita. Katsotko todistusaineiston itse vai luotatko, että joku toinen on tulkinnut sen oikein. On ymmärrettävää, että joka ikistä väittämää ei voi aina ruveta tarkistamaan. Kannattaa kuitenkin tarkistaa edes pöyristyttävimmät sekä omien tavoitteiden kannalta täydellisen näppärät väittämät, koska monesti asiat eivät ole niin yksinkertaisia.

Lähteet

1. Valvottu käyttötila huumeita käyttäville, Kansalaisaloite.fi -palvelu 8.2.2022. Saatavilla: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9890. Katsottu 10.12.2022.

2. European Drug Report 2022: Trends and Developments. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction 14.6.2022. Saatavilla: https://www.emcdda.europa.eu/publications/edr/trends-developments/2022_en. Katsottu 10.12.2022.

3. Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, thl.fi. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/huumeet/huumekuolemien-ehkaisyn-asiantuntijaryhma. Katsottu 10.12.2022.

4. Käyttäjän Inari Viskari julkaisu Twitterissä 14.6.2022. Huom. 20.6.2023 twiittiketjuun lähetetyssä taulukon kuvakaappauksessa taulukon otsikot ovat hieman väärin ja ne on mitä ilmeisimmin sittemmin korjattu raporttiin. Saatavilla: https://twitter.com/inariviskari/status/1536647811789381635. Katsottu 10.12.2022.

5. Euroopan huumeraportti 2022: Huumehoitoa ja haittoja vähentäviä palveluja lisättävä – Suomi kärkimaa nuorten huumekuolemissa. A-klinikkasäätiö, a-klinikkasaatio.fi 15.06.2022. Saatavilla: https://a-klinikkasaatio.fi/ajankohtaista/euroopan-huumeraportti-2022-huumehoitoa-ja-haittoja-vahentavia-palveluja-lisattava. Katsottu 10.12.2022.

6. Sivun Tukikohta ry julkaisu Facebookissa 2.12.2022. Saatavilla: https://www.facebook.com/tukikohtary/posts/pfbid02nDxmJFFhV79J5ktCEJ64BzyRspf62cAvR32TZ3Gv1fDue6NuUALXxvDhunji9CgLl. Katsottu 10.12.2022.

7. Tiedeperustaista päihdepolitiikkaa – annetaan apua, ei rangaistuksia! Suomen ylioppilaskuntien liitto, syl.fi 11.07.2022. Saatavilla: https://syl.fi/tiedeperustaista-paihdepolitiikkaa-annetaan-apua-ei-rangaistuksia/. Katsottu 10.12.2022.

8. Käyttäjän Humaania Päihdepolitiikkaa ry julkaisu Instagramissa 14.7.2022. Saatavilla: https://www.instagram.com/p/Cf_GpT7szBz/. Katsottu 10.12.2022.

9. Vuoden Poliisi Jari Kyllönen Suomen huumeongelmasta: Hoitoonohjauksen oltava keskiössä, ei rankaisemisen. Katja Almgren, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry, spjl.fi 14.12.2022 sekä Poliisi & Oikeus 4/2022. Saatavilla: https://www.spjl.fi/viestinta/poliisi_oikeus_-lehti/lehden_artikkeleja/vuoden_poliisi_jari_kyllonen_suomen_huumeongelmasta_hoitoonohjauksen_oltava_keskiossa_ei_rankaisemisen.5388.blog sekä https://www.spjl.fi/files/4204/PO0422.pdf. Katsottu 2.1.2023.

10. Suomi alle 25-vuotiaiden huumekuolemien kärjessä Euroopassa - mitä asialle kuuluisi tehdä? Silja-Riikka Seppälä, MTV Uutiset Live 1.7.2022. Saatavilla: https://www.mtv.fi/sarja/mtv-uutiset-live-33001002003/suomi-alle-25-vuotiaiden-huumekuolemien-karjessa-euroopassa-mita-asialle-kuuluisi-tehda-1625084. Katsottu 10.12.2022.

11. Puhdistus (LP 119). Tuija Siltamäki, Long Play 30.11.2022. Saatavilla: https://www.longplay.fi/pitkat/puhdistus. Katsottu 10.12.2022. Myös sivun Long Play julkaisu Facebookissa 3.12.2022. Saatavilla: https://www.facebook.com/longplay.fi/posts/pfbid0yRsLvRpm62DXCaPMT3mnE5i7GjvbPK2HLro5wU1ycLjFeWsm7YBU8cZmQZeTZLATl. Katsottu 10.12.2022.

12. Ihmisoikeudet kuuluvat päihderiippuvaisillekin, mutta yhdenvertainen oikeus esimerkiksi terveyspalveluihin ei toteudu. Saara Paatero, Voima, voima.fi 4.1.2023 sekä Voima 10/2022. Saatavilla: https://voima.fi/artikkeli/2023/ihmisoikeudet-kuuluvat-paihderiippuvaisillekin-mutta-yhdenvertainen-oikeus-esimerkiksi-terveyspalveluihin-ei-toteudu/. Katsottu 6.1.2023.

13. Suo­mes­sa on eniten alle 25-vuo­tiai­den huu­me­kuo­le­mia Eu­roo­pas­sa - "Raa­hes­sa on parempi ti­lan­ne". Juulia Korkiakangas, Raahen seutu 03.08.2022. Saatavilla: https://www.raahenseutu.fi/suomessa-on-eniten-alle-25-vuotiaiden-huumekuolemi/4814918. Katsottu 10.12.2022.

14. Huumekuolemiin täytyy puuttua. Helsingin Sanomat 29.6.2022. Saatavilla: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008909400.html. Katsottu 10.12.2022.

15. Valvottuja huumeiden käyttöhuoneita kannattaa ainakin kokeilla. Helsingin Sanomat 28.7.2022. Saatavilla: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008967061.html. Katsottu 10.12.2022.

16. Valvottuja huumeiden käyttöhuoneita vaativa kansalaisaloite etenee eduskuntaan – aloitteen mukaan huumekuolemat vähenisivät. Merja Niilola, Yle Uutiset 25.7.2022. Saatavilla: https://yle.fi/a/3-12549705. Katsottu 10.12.2022.

17. Aki Lindén kannattaa huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua – työryhmä selvittämään lainsäädännön muutoksia. Eelis Rytkönen, Yle Uutiset 5.8.2022. Saatavilla: https://yle.fi/a/3-12560545. Katsottu 10.12.2022.

18. Aleksis Salusjärven kolumni: Päihdepolitiikka on niin epäonnistunutta, että Suomesta on tullut huumekuolemien rappiomaa. Aleksis Salusjärvi, Yle Uutiset 27.10.2022. Saatavilla: https://yle.fi/a/3-12666694. Katsottu 10.12.2022.

19. Miten huumepolitiikkaa parannetaan?. Roman Schatzin Maamme-kirja, Yle Radio 1, Yle Areena 12.12.2022. Saatavilla: https://areena.yle.fi/podcastit/1-63622720. Katsottu 13.12.2022.

20. "Jos päättäjillä on yhtään sydäntä, käyttöhuoneet perustetaan" – Risto, 38, uskoo, että huumeiden käyttötila toisi turvallisuutta – Suurin puute on ihan toinen. Meri Eskola, Apu 6.12.2022. Saatavilla: https://www.apu.fi/artikkelit/kayttohuoneet-perustetaan-jos-paattajilla-on-yhtaan-sydanta. Katsottu 8.12.2022.

21. Lääkäri Atte on Tiktok-suosikki: kaiken takana läheisen kuolema. Veera Reko, Ilta-Sanomat 15.11.2022. Saatavilla: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009201986.html. Katsottu 16.12.2022.

22. Verkligheten ser dyster ut på gatorna i Helsingfors – därför kräver allt fler brukarrum. Dann Pettersson & Laura Klingberg, Hufvudstadsbladet 30.07.2022. Saatavilla: https://www.hbl.fi/artikel/55b9e824-f37d-400e-b971-04491e08d6f1. Katsottu 10.12.2022.

23. Mika Salminen: Suomen huumepolitiikka kaipaa merkittävää uudistamista – huumekuolemien määrä on osoitus yhteiskunnan epäonnistumisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, thl.fi 8.9.2022. Saatavilla: https://thl.fi/fi/-/mika-salminen-suomen-huumepolitiikka-kaipaa-merkittavaa-uudistamista-huumekuolemien-maara-on-osoitus-yhteiskunnan-epaonnistumisesta. Katsottu 10.12.2022.

24. A-klinikka Oy korvaushoidon edelläkävijänä Suomessa. A-klinikka Oy, a-klinikka.fi sekä epressi.com 7.11.2022. Saatavilla: https://www.a-klinikka.fi/ajankohtaista/tiedote/a-klinikka-oy-korvaushoidon-edellakavijana-suomessa sekä https://www.epressi.com/tiedotteet/sosiaaliset-kysymykset/a-klinikka-oy-korvaushoidon-edellakavijana-suomessa.html. Katsottu 2.1.2023.

25. Suomessa asennettiin opioidiriippuvaiselle Pohjoismaiden ensimmäinen buprenorfiini-implantti. Elina Heino, Mediuutiset 8.11.2022. Saatavilla: https://www.mediuutiset.fi/uutiset/suomessa-asennettiin-opioidiriippuvaiselle-pohjoismaiden-ensimmainen-buprenorfiini-implantti/82a2b86e-db5d-47fa-9ac2-13c41c0c7c89. Katsottu 2.1.2023.

26. Avauspuheenvuoro – Saara-Sofia Sirén, kokoomus 3:17-13:47. Kanava Tukikohta ry Youtubessa 24.11.2022. Saatavilla: https://youtu.be/mt4tzww8CN4?t=260. Katsottu 26.12.2022.

27. Coel Thomasin avauspuheenvuoro asiassa 16. Valtuutettu Coel Thomasin ja valtuutettu Mia Haglundin aloitteet huumekuolemien ja muiden päihdehaittojen vähentämisestä sekä päihdepalvelujen saatavuuden parantamisesta, Helsingin kaupunginvaltuuston kokous 3/15.2.2023. Saatavilla: https://www.helsinkikanava.fi/fi/web/helsinkikanava/player/event/view?eventId=215320270#T12887 (alkaen tallenteen kohdasta 3h 35min). Katsottu 18.2.2023.

28. Suomessa kuolee liikaa nuoria huumeisiin. Mitä voimme tehdä asialle? Onnettomuustutkintakeskus, turvallisuustutkinta.fi 2.1.2023. Saatavilla: https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/_1/suomessakuoleeliikaanuoriahuumeisiin.mitavoimmetehdaasialle.html sekä Youtubessa https://www.youtube.com/watch?v=4jPz72bMZqE. Katsottu 6.1.2023.

29. Onnettomuustutkintakeskus alkaa tutkia, miksi Suomessa kuolee nuoria huumeisiin eniten Euroopassa. Anu Leena Hankaniemi, Yle Uutiset 2.1.2023. Saatavilla: https://yle.fi/a/74-20011122. Katsottu 4.1.2023.

30.Statistical Bulletin 2022 — overdose deaths. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction 14.6.2022. Saatavilla: https://www.emcdda.europa.eu/data/stats2022/drd_en. Katsottu 10.12.2022.

31. European Drug Report 2020: Key Issues, sivu 80. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction 22.9.2020. Saatavilla: https://www.emcdda.europa.eu/publications/edr/key-issues/2020_en. Katsottu 10.12.2022.

32. Statistical Bulletin 2021 — overdose deaths. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction 9.6.2021. Saatavilla: https://www.emcdda.europa.eu/data/stats2021/drd_en. Katsottu 10.12.2022.

33. Working age population. Organisation for Economic Co-operation and Development, OECD Data. Saatavilla: https://data.oecd.org/pop/working-age-population.htm. Katsottu 2.1.2023.

34. Statistical Bulletin 2022 — methods and definitions for overdose deaths. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction 14.6.2022. Saatavilla: https://www.emcdda.europa.eu/data/stats2022/methods/drd_en. Katsottu 10.12.2022.

35. Frequently asked questions (FAQ): drug overdose deaths in Europe. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction 31.8.2022. Saatavilla: https://www.emcdda.europa.eu/publications/topic-overviews/content/faq-drug-overdose-deaths-in-europe_en. Katsottu 10.12.2022.

36. European Drug Report 2017: Trends and Developments, sivu 76. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction 6.6.2017. Saatavilla: http://www.emcdda.europa.eu/publications/edr/trends-developments/2017. Katsottu 10.12.2022.

37. Kuolemansyyn selvittäminen. Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen 6.2.2020. Saatavilla: https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/kuolemansyyn_selvittaminen. Katsottu 3.1.2023.

38. Laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/1973, 3 luku Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen. Finlex, ajantasainen lainsäädäntö. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730459#L3. Katsottu 3.1.2023.

39. Oikeuslääke­tieteellinen ruumiinavaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, thl.fi 6.11.2020. Saatavilla: https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/kuolemansyyn-selvittaminen/oikeuslaaketieteellinen-kuolemansyyn-selvittaminen/oikeuslaaketieteellinen-ruumiinavaus. Katsottu 3.1.2023.

40. Vainajien oikeuskemialliset tutkimukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, thl.fi 14.10.2022. Saatavilla: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vainajien-oikeuskemialliset-tutkimukset. Katsottu 3.1.2023.

41. 11ay -- Kuolleet, ikävakioitu ja yleinen kuolleisuusluku tilaston peruskuolemansyyn (aikasarjaluokitus) ja sukupuolen mukaan, koko väestö ja 15-64 -vuotiaat, 1971-2021. Tilastokeskus 9.12.2022. Saatavilla: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ksyyt/. Katsottu 10.1.2023.

42. 11c1 -- Ruumiinavaukset ja muut kuolemansyyn selvittämistavat vainajan iän ja sukupuolen mukaan, 1975-2021. Tilastokeskus 9.12.2022. Saatavilla: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ksyyt/. Katsottu 10.1.2023.

43. ICD coding issues, data flow and consistency between special and general registries - Kathleen England, Malta. EMCDDA expert meeting on the epidemiological indicator: Drug-related deaths (DRD). European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction 29.-30.9.2016. Saatavilla: https://www.emcdda.europa.eu/meetings/2016/drd_en sekä https://www.emcdda.europa.eu/system/files/attachments/3235/To%20contribute%20to%20the%20EMCDDA%20review%20of%20drug.pdf. Katsottu 13.12.2022.

44. Autopsy rate (%) for all deaths. European Health for All database (HFA-DB), WHO 1.9.2022. Saatavilla: https://gateway.euro.who.int/en/indicators/hfa_545-6410-autopsy-rate-for-all-deaths/. Katsottu 2.1.2023.

45. Heroiinin korvaushoitolääke tappaa sekakäyttäjiä Suomessa. STT, Iltalehti 27.8.2017. Saatavilla: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201708272200352989. Katsottu 10.12.2022.

46. Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun. Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Terhi Launiainen, Riitta-Leena Ojansivu, Suomen Lääkärilehti 22/2012. Saatavilla: https://web.archive.org/web/20160201062104/http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2012/nosto22_1.pdf. Katsottu 10.12.2022.

47. Myrkytyskuolemat ovat vähentyneet, lääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy. Ilkka Ojanperä, Pirkko Kriikku, Erkki Vuori, Suomen Lääkärilehti 48/2015, 22.10.2015. Saatavilla: https://web.archive.org/web/20160201055324/http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto48_2.pdf. Katsottu 10.12.2022.

48. Cost-consequence analysis of cause of death investigation in Finland and in Denmark. Ylijoki-Sørensen S, Boldsen JL, Lalu K ym. Forensic Sci Int 2014;245C:133–42. Saatavilla: https://vbn.aau.dk/files/206167255/FSI_CCA_article_Seija.pdf. Katsottu 10.12.2022.

49. An analysis of post-mortem toxicology practices in drug-related death cases in Europe. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, huhtikuu 2019. Saatavilla: https://www.emcdda.europa.eu/publications/technical-reports/analysis-post-mortem-toxicology-practices-drug-related-death-cases-europe_en. Katsottu 10.12.2022.

50. Scotland’s overdose crisis: a public health emergency, Andrew McAuley. EMCDDA expert meeting on the epidemiological indicator Drug-related deaths (DRD), European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction 21.-22.10.2019. Saatavilla: https://www.emcdda.europa.eu/meetings/2019/drd_en sekä https://www.emcdda.europa.eu/system/files/attachments/12054/1.1.%20Andrew%20McAuley_Update%20on%20the%20general%20overdose%20crisis%20in%20Scotland.pptx.pdf. Katsottu 10.12.2022.

51. Drug-related death statistics 2019, sivu 50. National Records of Scotland 15.12.2020. Saatavilla: https://webarchive.nrscotland.gov.uk/20210316220901/https://www.nrscotland.gov.uk/statistics-and-data/statistics/statistics-by-theme/vital-events/deaths/drug-related-deaths-in-scotland/2019. Katsottu 2.1.2023.

52. Drug-related Deaths in Scotland in 2021, sivu 20. National Records of Scotland 28.7.2022. Saatavilla: https://www.nrscotland.gov.uk/statistics-and-data/statistics/statistics-by-theme/vital-events/deaths/drug-related-deaths-in-scotland/2021. Katsottu 2.1.2023.

53. Drug-related Deaths in Scotland in 2020, sivu 2. National Records of Scotland 30.7.2021. Saatavilla: https://www.nrscotland.gov.uk/statistics-and-data/statistics/statistics-by-theme/vital-events/deaths/drug-related-deaths-in-scotland/2020. Katsottu 2.1.2023.

54. Päihdetilastollinen vuosikirja 2012, sivu 143. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2012. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/103099; Päihdetilastollinen vuosikirja 2017, sivu 73. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2017. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/135657; Päihdetilastollinen vuosikirja 2021, sivu 73. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2022. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/144060; Päihdetilastollinen vuosikirja 2022, sivu 73. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2023. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/146004. Katsottu 15.2.2023.

55. Suomessa yliraportoidaan koronakuolemia – lähes 40 prosentissa koronaan liittyvistä kuolemista varsinainen kuolinsyy ei ollutkaan korona. Päivi Paulavaara, Yle 27.10.2022. Saatavilla: https://yle.fi/a/3-12667849. Katsottu 10.12.2022.

56. Why are so many young Finns dying from drug abuse? -  Euronews 17.03.2023. Saatavilla: https://www.euronews.com/2023/03/16/why-are-so-many-young-finns-dying-from-drug-abuse. Katsottu 17.03.2023.

57. Taulukon lähteet: Väestömäärät: World Bank Open Data, indikaattori “Population, total”. Saatavilla: https://data.worldbank.org/indicator/SP.POP.TOTL, katsottu 9.10.2022. Huumekuolemat ikäryhmittäin: Statistical Bulletin 2022 — overdose deaths, EMCDDA 14.6.2022. Saatavilla: https://www.emcdda.europa.eu/data/stats2022/drd_en, katsottu 9.10.2022 sekä Statistical Bulletin 2021 — overdose deaths, EMCDDA 9.6.2021. Saatavilla: https://www.emcdda.europa.eu/data/stats2021/drd_en. Katsottu 9.10.2022.